Tämä pieni kylä saa talkoilla aikaan enemmän kuin moni kaupunki – yli miljoonan euron liikuntahalli ja kevyen liikenteen väylä saatiin jo, nyt puuhataan uutta kauppaa

Jouluvaloin koristeltu Vuolenkosken vanha palotalli on korea näky pimeässä illassa. Kuva: Stiina Hovi

Mielipide

14.12.201912:39

Kolumni

Stiina Hovi

Kyläaktiivit Johanna Salonen (vas.), Paula Ahonen ja Emma-Liisa Tanska pääsivät samaan kuvaan joulupukin kanssa. Kuva: Stiina Hovi

Palotalliin on somistettu eläinten joulupuoti, jossa myydään mm. jäkälää, jyviä ja jänisjaffaa. Ei tietenkään oikeasti, vaan leikisti. Kuva: Stiina Hovi

Vuolenkosken vanha palotalli loistaa koreana kylänraitilla. Se on koristeltu sadoin jouluvaloin. Innostuneita kyläläisiä parveilee tallin edessä. On Elävän joulukalenterin ensimmäisen luukun avajaiset.

"Haluamme paitsi ilostuttaa kyläläisiä, myös tehdä kylää tunnetuksi ulospäin ympärivuotisena kohteena. Vuolenkoskella on hyvä asua", kertoo kyläaktiivi ja kalenterityöryhmän jäsen Johanna Salonen.

Elävä joulukalenteri järjestetään nyt kuudetta kertaa. Palotalli on tällä kertaa sisustettu metsäneläinten puodiksi. Myytävänä on ketunliekoa, jyviä ja jäkäliä, kurren kolaa ja jänisjaffaa. Ei tietenkään oikeasti, tarkoitus on hauskuuttaa.

"Idea tuli kylän kauppahankkeesta. Ensi vuonna alkaa nimittäin uuden kyläkaupan rakennusprojekti", kertoo Salonen.

Joulukuun ajan kylällä tapahtuu joka päivä jotain. On joulutoria, porotempausta, tonttujen taitopajaa... Osa luukuista on yllätyksiä, jotka kerrotaan vasta samana päivänä kylän nettisivuilla.

Nettisivut olivat oma projektinsa sekin muutama vuosi sitten. Ne ovat elävä tiedotuskanava, jota päivitetään ahkerasti useamman aktiivin voimin.

Sivustoa varten käytiin kehityskeskustelu suurimman osan kyläläisistä, seuroista ja yrityksistä kanssa. Kysyttiin, mitä ideoita ja tarpeita olisi kylän kehittämisen ja millaista osaamista löytyy oman kylän sisältä.

Kolmikymppiset Johanna Salonen, Emma-Liisa Tanska ja Paula Ahonen ovat kaikki paluumuuttajia. Opiskeltuaan muualla he palasivat kotikylään ja perustivat elämänsä sinne.

"Nuorena ei osannut arvostaa kotikylää, asioita piti itsestään selvänä", Paula Ahonen pohtii. "Mieli kyllä muuttui muualla asuessa."

Kolmikon ikäluokasta suuri osa on kylään palanneita. "Tämä paikka on ykkönen, muu elämä järjestetään sen mukaan", Salonen kertoo.

"Tästä on lyhyt matka Lahteen, Heinolaan ja Kouvolaan, missä monet käyvät töissä", Tanska komppaa.

Vuolenkosken ikärakenne on ihanteellinen: on paljon lapsiperheitä. "Osa on muuttanut tänne kylän hyvän maineen ja koulun takia. Koulun tukeminen on toiminnan sydän", Salonen kertoo. "Koulu, päiväkoti ja kauppa pitävät kylän hengissä."

Seniorien ääntä ja kokemusta kuunnellaan myös. "Haluamme, että jokainen kokee itsensä tervetulleeksi paitsi kylään, myös toimintaan."

Kylässä on paitsi aktiivista talkootoimintaa myös valtavaa tahdonvoimaa. On tehty isoja asioita.

"Pitää itse uskoa tavoitteeseen. Silloin se on mahdollista toteuttaa", Johanna Salonen muistuttaa.

Kylän nousukiito alkoi 2000-luvun alussa, jolloin tehtiin talkoilla kolmen kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä kylän keskustaan.

"Se oli miljoonan mummonmarkan projekti. Valaistukseen ei ollut rahaa, mutta keksittiin myydä nimikkovalopylväitä 3 000 markan hintaan. Ideaa pidettiin hulluna, mutta kaikki pylväät menivät hetkessä kaupaksi ja valot saatiin", Paula Ahonen muistelee.

Väyläprojekti sai paljon huomiota. Kylän väkiluku alkoi nousta pikkuhiljaa, ja on nyt viidenneksen korkeampi kuin vuosituhannen alussa. Vakituisia asukkaita on noin 500.

Kesällä määrä viisinkertaistuu kesäasukkaiden myötä. Tosin moni heistäkin viettää ympärivuotisesti aikaa Vuolenkoskella ja kokee itsensä vuolenkoskelaisiksi.

Vielä suurempi ponnistus oli viime vuonna valmistunut kylän upea liikuntahalli, joka oli monen vuoden projekti. Kustannusarvio oli 1,3 miljoonaa euroa, mistä kylän osuus 200 000, Iitin kunnan 730 000 ja valtion 400 000 euroa.

"Veikkaan, että kyläläisten liikunnallisuus on kasvanut huomattavasti hallin myötä", Emma-Liisa Tanska sanoo.

Johanna Salonen on samaa mieltä. "Meillä on aina jokin tavoite, minkä takia järjestämme tapahtumia. Kyllä aika monet pullakahvit on hallin eteen myyty!"

Kylä on saanut arvokasta kokemusta isojenkin tapahtumien järjestämisestä. Hyvin sujuneet järjestelyt antavat uskoa omaan osaamiseen.

"Pari vuotta sitten järjestimme kolmatta kertaa veteraanitraktorien vetokisat, jotka houkuttelivat paikalle 3000-päisen yleisön. Tuotto meni kokonaan liikuntahallin rakentamiseen", Johanna Salonen kertoo. Ensi kesänä vetokisat järjestetään taas.

Kylällä on kyläyhdistyksen lisäksi myös Omakylä Vuolenkoski Oy -niminen osakeyhtiö, jonka kautta on myyty muun muassa kyläkonsulttipalveluita muille kunnille. Opinhaluisia nimittäin riittää: Miten ihmeessä Vuolenkosken kokoinen kylä kaiken tämän tekee?

Johanna Salonen sanoo, että kysymys on usein kysytty. "Tärkein asia on tunnistaa omat vahvuudet. Mitä juuri meidän kylällä osataan, millaista ammattitaitoa löytyy. Ja mitä kylälle halutaan."

"Periaate on, että kaiken ikäiset otetaan mukaan toimintaan. Lapset kasvavat siihen, että yhdessä tekeminen on kivaa." Paula Ahonen kertoo. Näin nuoriakaan ei tarvitse erikseen houkutella mukaan, kun aktiivisuus on luonteva osa arkea.

"Meillä on kymmeniä aktiiveja. Ihmiset osallistuvat omien kykyjensä mukaan. Emme painosta ketään." Johanna Salonen muistuttaa. "Ja aina pitää muistaa kiittää osallistumisesta. Pieni ele, mutta merkitsee paljon."

Mikään idea ei myöskään ole liian pieni tai pöhkö. Kaikkea voi kokeilla.

"Joskus paikalle tulee viisi ihmistä, joskus sata. Kaikesta opitaan jotain", Salonen hymyilee.

Takaisin kauppahankkeeseen. Omakylä Vuolenkoski Oy osti taannoin Iitin kunnalta maa-alueen, johon kaavoitettiin tontteja ja kaupalle paikka. Nyt viisi tonttia on jo myyty ja alueelle on rakennettu kaksi rivitaloa. Myös kaupan rakennuspaikan valmistelut on aloitettu.

"Osakeyhtiön on kyläyhdistystä helpompi toimia tietyissä asioissa", Salonen valottaa. Kyläyhdistys omistaa kylän vanhan kirkkorakennuksen.

Kaupan toiseen päähän tulee Kyläkeskus, johon kyläläisille tärkeä Kyläpiste siirtyy. Kyläpiste toimii nykyisin kolmena päivänä viikossa. Pisteestä voi lainata kirjoja, käyttää tulostinta ja kopiokonetta, tutustua kylän aktiviteetteihin. Lisäksi siellä toimii hieroja.

Kylän VPK:n rakennus valmistui kymmenen vuotta sitten.

"Täällä voi harrastaa todella monipuolisesti pianonsoitosta vapaapalokuntaan. Ei tarvitse lähteä muualle." Emma-Liisa Tanska kehuu. Hän itse sai lapsuuden VPK-harrastuksesta kipinän opiskella turvallisuustekniikka-alaa.

Kerran vuodessa ilmestyy Vuolenkosken oma lehti, jossa kerrotaan tapahtumista ja esitellään uudet asukkaat.

Joka kesälauantai on kahden tunnin Kesätori, jossa on parhaimmillaan 70 myyjää ja tuhat ostajaa. Torin kahviovuorot arvotaan paikallisten 18 seuran kesken. Se on hyvä tilaisuus kasvattaa seuran kassaa. Seurat puolestaan auttavat kylän talkoohankkeissa mielellään.

"Nämä hankkeet tehdään kaikille, ei vain osalle. Se saa ihmiset sitoutumaan kylän kehittämiseen", kyläaktiivit kertovat.

Vuolenkoski sijaitsee 40 kilometrin päässä Iitin kuntakeskuksesta. Siksi kyläläiset ovat tottuneet tarttumaan toimeen itse.

"On turha vaan valittaa, ettei ole sitä tai tätä toimintaa. Parempi suunnitella ja toteuttaa jutut omin voimin", Paula Ahonen sanoo.

"Eikä keskitytä niihin vaikeuksiin, mitä matkan varrella voi tulla. Koska niitä tulee aina. Keskitytään tavoitteisiin. Ongelmat saadaan kyllä ratkaistua", Johanna Salonen vakuuttaa.

Vuolenkoski valittiin Vuoden kyläksi 2014. Se sai aikaan lisää liikehdintää ja kiinnostusta monipuolisesti toimivaa kylää kohtaan.

Kylätoiminnan tiennäyttäjänä tunnetun Pauli Pethmanin mukaan kylästä kertominen muualla asuville voi olla myös haastavaa: "Näitä asioita on vaikea kuvailla ulkopuoliselle. Tämä kylähenki täytyy itse kokea. Ongelma on se, miten saamme viestin läpi. Eihän kukaan tällaista usko!"

Vaikka totta se taitaa olla. Joulukalenterin avajaiskanttiinin glögi ja piiraat tekevät kauppansa. Ja sitten lauletaan joukolla. Vuolenkosken pimeään iltaan kajahtavat tutut sävelet kaiken ikäisten suista: "Porsaita äidin oomme kaikki..."