EU:n on arvioitava esitystensä maaseutuvaikutukset

Ursula von der Leyenin johtaman komission poliittisessa ohjelmassa korostetaan tarvetta luoda EU:n maaseutualueille erityinen pidemmän aikavälin visio. Komission puheenjohtaja antoi asian valmistelutehtävän kolmelle komission jäsenelle, demokratiasta ja väestökehityksestä vastaavalle varapuheenjohtaja Dubravka Šuicalle, maataloudesta sekä maaseudun kehittämisestä vastaavalle komissaari Janusz Wojciechowskille sekä aluepolitiikasta vastaavalle komissaari Elisa Ferreiralle.

Kolme komissaaria on tehnyt työtä käskettyä.

Vuosi sitten komissio julkaisi tiedonantonsa EU:n maaseutualueiden pitkän aikavälin visoista. Asiaa edelsi eri toimijoiden laaja kuulemisvaihe. Maaseutuvisiota koskevassa tiedonannossa käsitellään maaseutualueiden haasteita ja esitellään myös maaseutualueiden monia mahdollisuuksia.

Tiedonannossa ehdotetaan maaseutusopimusta ja maaseutua koskevaa toimintasuunnitelmaa, joiden avulla EU:n maaseutualueista on tarkoitus tehdä vahvempia, verkottuneita, selviytymiskykyisiä ja vauraita. Kolme komissaaria on myös kirjelmöinyt asiasta jäsenmaille ja kannustaneet näitä sisällyttämään maaseutuvisioon liittyviä asioita cap-suunnitelmiinsa sekä myös alue- ja rakennepolitiikan ohjelmiinsa.

Uusia rahoituslähteistä maaseutuvision toteuttamiseen ei ole luvassa.

Kenties mielenkiintoisin maaseutuvisioon sisältyvä esitys koskee maaseutuvaikutusten arviointia.

Komissio esittää maaseutuvisiossaan, että EU:n politiikkoja pitäisi tarkastella erityisesti maaseutunäkökulmasta. Tavoitteena olisi tunnistaa ja ottaa paremmin huomioon komission politiikka-aloitteiden mahdolliset vaikutukset muun muassa maaseudun työllisyyteen, kasvuun ja kestävään kehitykseen.

Komissio myös kehottaa jäsenmaita harkitsemaan maaseutuvaikutusten arvioinnin periaatteen täytäntöönpanoa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Vaikutusarviointi yleisellä tasolla sisältyy tällä hetkellä pakollisena toimenpiteenä komission lakialoitteisiin.

Suunnitelmat maaseutuvaikutusten arvioinnin käytännön toteuttamisesta ovat viime aikoina edenneet komission sisällä.

Komissio on äskettäin perustanut asiaa tukevan erityisen maaseudun seurantayksikön (Rural Observatory). Sen sijoituspaikka on maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolla, mutta sen on tarkoitus toimia poikkihallinnollisella tavalla ja palvella koko komissiota.

Seurantayksikön tehtävänä on koota maaseutualueita koskevia tilastoja ja seurantatietoja hyödynnettäväksi politiikan valmistelussa komission sisällä. Kuluvana vuonna komissio aikoo myös pilotoida menetelmää, jolla maaseutuvaikutuksia arvioidaan. Tavoitteena on, että maaseutuvaikutusten arviointi otetaan käyttöön osana politiikan valmistelua koko komissiossa.

Pitkän aikavälin maaseutuvisioon sisältyi ehdotus maaseutusopimuksesta (Rural Pact). Komissio järjesti asiasta äskettäin suurehkon kongressin Brysselissä.

Maaseutusopimus tässä yhteydessä tarkoittaa toimintamallia tai eräänlaista kehystä, jolla halutaan edistää maaseutualueiden kehittämistä käsittelevien viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyötä. Tavoitteena on vahvistaa ja nostaa esille maaseutunäkökulmaa yleisemmin politiikassa, lisätä toimijoiden yhteistyötä ja kannustaa eri toimijoita vapaaehtoisiin toimenpidesitoumuksiin.

Komissio aikoo arvioida seuraavaksi, mitä EU:n ja jäsenmaiden rahoittamia toimia on toteutettu ja suunnitellaan toteutettavaksi maaseutualueilla vision tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vuoden 2024 alussa komissio julkaisee asiaa koskevan raportin. Siinä esitettävät suositukset ja näiden pohjalta käytävä keskustelu luovat pohjaa seuraavan, vuosia 2028–2034 koskevan ohjelmakauden politiikkatoimille. Nimensä mukaisesti kyseessä on pitkän aikavälin maaseutuvisio.

Kaiken kaikkiaan komission aloitetta EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta on pidettävä erinomaisena ja kannatettavana asiana.

Jossain mielessä on kyse uraauurtavasta asiasta, koska EU:ssa ei ole ollut erityistä maaseutupolitiikkaa. Nyt pitkän aikavälin maaseutuvisiossa tähdätään maaseutunäkökulman tarkasteluun kaikissa EU:n politiikoissa.

On tärkeää, että maaseutualueiden merkitys ymmärretään ja että maaseutualueet nähdään aktiivisina toimijoina EU:n vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Vuoteen 2040 ulottuva visio vahvemmista, verkottuneimmista, selviytymiskykyisemmistä ja vauraimmista maaseutualueista on oikein hyvä. Sitä on syytä viedä määrätietoisesti eteenpäin.

Simo Tiainen

Johtaja MTK:ssa, Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean jäsen