Ihminen ei saa unohtua digitalisaatiossa

Digitalisaatio valtaa entistä enemmän yhteiskuntaamme. On hyvä, että asiat hoituvat sujuvasti verkon välityksellä, mutta kaikkea digitaalisuus ei saa korvata. Kaikilla ei ole varaa ajantasaisiin ja turvallisiin laitteisiin tai kykyä, osaamista tai halua niiden käyttämiseen. Hyvinvointialueen terveydenhuollon tulee olla tasapuolisesti kaikkien saatavilla, joten digitalisaation edistymisessä ihmiskontakteja ei voi eikä saa unohtaa.

Kun on hätä, kaivataan vastauksia ja tukea toiselta ihmiseltä, ei robotilta puhelinvastaajassa. Vaikka nuorempi sukupolvi on tottunut käyttämään älykoneita ja sovelluksia, uskon että hekin haluavat näkyä ihmisenä ihmiselle eikä vain bitteinä järjestelmissä. Koska ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, etenkin vakavien terveydellisten tapausten kohdatessa hoitohenkilökunnan läsnäololla on osaamisen lisäksi merkittävä vaikutus.

Viranomaisten tulee huomioida terveyspalveluita digitalisoitaessa väestön vanheneminen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Ikäteknologiakeskuksen selvityksen mukaan lähes puolella yli 80-vuotiaista ei ollut käytössään mitään laitetta, jolla he pääsisivät internetiin. Vaikka olisi laitteita, niin kaikki eivät hallitse niiden käyttöä. Aina tulee olemaan ryhmä asiakkaita, jotka eivät pysty hoitamaan asioitaan verkossa. Silloin hyvinvointialueen pitää olla tukena.

Hyvinvointialueen palvelujen saavutettavuus ja esteettömyys on otettava suunnittelun lähtökohdaksi. Asiakkaiden tulee tuntea olonsa turvalliseksi terveyspalveluiden piirissä myös ilman älylaitteita.

Esimerkiksi sähköisen ajanvarausjärjestelmän oheen tulee jättää myös toimiva ja helppo puhelinsoitolla toimiva ajanvaraus- ja neuvontajärjestelmä, jossa ihminen kohtaa ihmisen. Hyvinvointialueen palvelutarjonnassa ei tule unohtaa myöskään mahdollisuutta kasvokkain tapahtuvaan asiointiin.

Hyvinvointialue on ihmisiä varten eikä ihmiset hyvinvointialuetta varten. On tärkeää, että lähipalvelut turvataan myös omassa kotikunnassamme.