Vanhan talon korjaus vaatii aikaa ja malttia
Pellava on perinteinen eristemateriaali.11.4.201816:00
Ennen Kiviniemen kartanon ostamista Hannu Rinteellä ja Jaana Viitakangas-Rinteellä ei ollut juuri käytännön kokemusta vanhojen talojen kunnostamisesta. Kiinnostusta toki oli sylikaupalla, ja olihan Rinne asunut jonkin aikaa vanhassa kansakoulussa.
Koska asemakaavamuutos venytti remontin alkamista vuodella, oli pariskunnalla hyvin aikaa tutustua perinnerakentamiseen niiden muutamien teosten avulla, joita oli tarjolla 2000-luvun alussa.
Rauhallinen aloitus oli hyväksi, sillä remonttipäätöksiä ehdittiin puntaroida harkiten.
”Vain alapohjan olisimme voineet tiivistää paremmin, sillä tulipesien reunoista vetää. Kun kesällä teimme tiivistystä hikisinä, ei siinä tajunnut kuinka tarkka pitää olla ja miten paljon talvella vetää”, Rinne sanoo.
Perinnerakentamisessa tärkeää on estetiikka, materiaalit ja rakennustavat.
”Vanhan mööpelin erottaa uudesta, siinä on jokin taika. Sama koskee taloja”, Rinne sanoo.
Materiaaleja valitessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota niiden hengittävyyteen. Vanhoissa taloissa se tarkoittaa, että vesi pääsee imeytymään ja haihtumaan rakenteista sekä kaasumaisessa että nestemäisessä muodossa. Niin se ei jää muhimaan.
”Rakennusteollisuuden mukaan lateksikin on hengittävää”, Rinne puuskahtaa.
”Jos vaikka joulukuusi kaatuu, ja sen jalasta valuu litra vettä jalkalistan taakse, voi uudessa talossa mennä kuukausia, että se kuivuu. Silloin on riski, että siellä alkaa jokin itää. Hengittävässä rakenteessa kosteus jakautuu suurelle alueelle ja haihtuu eikä hometta ehdi kasvaa.”
Pariskunta muistuttaa, että usein vanhat rakennusmateriaalit kestävät vikoja uusia paremmin, ja vanhoja rakennuksia voi korjata pala kerrallaan.
Kun Kiviniemen kartanon keittiössä tihkui vettä hormin vieressä, huomattiin vuotava katto heti ensimmäisen sateen tullen. Jos sisäkatossa olisi ollut eristeenä muovikerros, olisi vesi voinut lainehtia siellä jopa vuosia.
”Pahimmillaan hengittävyyden voi pilata sillä, että käyttää perinnemateriaalien kanssa muovipitoista tapettiliisteriä. Siinä on heti muovikelmu välissä”, Rinne sanoo.
Perinnerakentaminen on Rinteen mukaan lähinnä asennekysymys. Talon omistajan täytyy ymmärtää vanhaa estetiikkaa ja perinteisiä rakennustapoja.
Yleinen nyrkkisääntö on, että vanhat rakennusmateriaalit korvataan vastaavilla. Alkeellinen materiaalitunnistus on kuitenkin tärkeää, sillä jotkin viime vuosisadoilla käytetyt rakennusmateriaalit ovat myrkyllisiä, eikä niihin sovi omin päin kajota. Vanha ei siis ole automaattisesti pyhää.
Vanhojen ja uusien materiaalien sekoittamiseen Rinne suhtautuu varauksella.
”Jos tuo vanhaan taloon lasivillaa tai muovia, voi tulla helposti ongelmia.”
Eivät perinnemateriaalitkaan aina autuaaksi tee. Uudessa talossa perinnerakentamisen kipinä saattaa johtaa siihen, että materiaaleja yhdistellään väärin, eikä talon hengittävyys parane lainkaan.
”Jos tekee poikkeuksia rakennustekniikoissa, täytyy ymmärtää mitä on tekemässä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
