Pappojen pauloissa

Pappatunturit tuovat hymyn huulille. 

MC Honkala Ladiesin Tuija Järviselle, Taija Heletojalle ja Mirka Koskelalle pappamopoilu on silkkaa hauskanpitoa. 

Mirka Koskela ja Tuija Järvinen kaatavat menovettä tankkiin. 

Toiminnan periaatteena on, että leidit ajavat ja miehet rassaavat kaluston kuntoon. Mopojen huolto jää palvelutalon kiinteistönhoitajien ja omien miesten tehtäväksi.

”Me osataan vaihtaa tulppa, jos siihen iskee piikki. Tankkaaminenkin onnistuu, jos jätkät ovat sekoittaneet bensan valmiiksi”, naiset nauravat.

Honkalan naisten matka on tyssännyt tienpäälle usein, mutta se on heidän mukaansa yksi homman suoloista. Taija Heletojan kevään neitsytajo ei osunut aivan putkeen.

”Isäntä oli tehnyt mopon keväthuollon ja avannut jopa bensahanan valmiiksi minun tietämättäni. Minä menin pistämään hanan takaisin kiinni-asentoon käynnistäessäni moottoria. Mopo sammui kolmen metrin päähän ulko-ovesta.”

Kolme leidiä ovat yhtä mieltä siitä, että pappatunturiharrastuksen kohokohtia ovat yhteiset kokoontumisajot eri puolilla Suomea.

”Pappamopoharrastajia on laidasta laitaan. Ainoa yhdistävä tekijä on mopo. Kukaan ei kysele, mitä teet työksesi. Vain se kiinnostaa, mistä kerhosta tulet ja millaisella mopolla ajelet. Olen saanut kymmenen vuoden aikana todella hyviä ystäviä ympäri Suomea”, Tuija Järvinen sanoo.

Mopoilun lisäksi kokoontumisajoissa järjestetään kilpailuja, hyväntekeväisyystempauksia ja yhteisiä illanviettoja.

”Perille päästyä meillä on tapana syödä vaahtokarkkia ja nauttia samppanjaa. Ilman vaahtokarkkia me ei lähdetä yhtään minnekään”, Järvinen julistaa.

ajelulla kesken työpäivän pomon luvalla. Tiedän kokemuksesta, että päristely helpottaa kummasti”, Tuija Järvinen kertoo.

Honkalan pappatuntureilla liikkuvat ladyt ovat huomanneet, että he saavat hymyn muidenkin ihmisten huulille.

”Kerhoomme suhtaudutaan myönteisesti. Kun kertoo harrastuksesta tuntemattomille ihmisille, reaktiona on useimmiten nauru. Mutta se on positiivista naurua, ei ilkkumista. Myös lähipiirissä harrastus on otettu kivasti vastaan. Lapsenlapsetkin kiljuvat ilosta, kun kuulevat pärinän. Sieltä se mummi taas tulee!” Järvinen sanoo.

MC Honkala Ladiesin jäseneksi hyväksytään naiset, jotka ovat töissä Honkalan palvelutalossa. Ilman omaa mopoakin pääsee mukaan remmiin.

Leidit suosittelevat mopoharrastusta kaikille naisille, joilla riitää huumorintajua.

”Ainakaan tämä ei ole ikäsidonnainen harrastus. Kun ajetaan pappatunturilla, ikää voi olla runsaamminkin”, he toteavat.

ko mopoilu. Kysymme myös, että syötkö makaronilaatikon sinapilla vai ketsupilla. Väärät vastaukset eivät tietenkään estä töihin pääsyä. Tarkoitus on keventää tunnelmaa haastattelussa”, Tuija Järvinen myhäilee.

Mopoilu on vanhuksille suunnatussa Palvelutalo Honkalassa jokapäiväinen puheenaihe. Mopoista puhutaan kuin päivän säästä konsanaan.

”Monella meidän asukkaalla on pappamopoista tärkeitä muistoja. Eräs herrasmies jakoi postia pappatunturilla vuosikymmenien ajan. Olemme kuulleet täällä monenlaisia mopotarinoita. Ostin myös ensimmäisen pappamoponi eräältä meidän asukkaalta. Hän ei ensin meinannut myydä, joten sanoin leikilläni, että hommaan hänelle mopoilun kieltävän lääkärinlausunnon”, Järvinen nauraa.

Honkalan kerhotoiminnan johtoajatuksena on ajaa mopolla ja pitää hauskaa. Työpaikoillakin voi välillä hullutella ja keksiä yhteistä kivaa.

”Harmaata arkea mahtuu elämään ihan tarpeeksi. Vastapainona pitää olla mukavaa tekemistä. Mopoilu on hyvä tapa rentoutua arjen keskellä. Jos työnteko tökkii oikein pahasti, meidän työntekijät saavat käydä

Tuija Järvinen ja Mirka Koskela seuraavat malttamattomina vieressä, kun Taija Heletoja lisää huulipunaa pappatunturin taustapeiliä apunaan käyttäen.

”Tämän takia mopossa on peili. Ei sitä varten, että sieltä näkisi takaa lähestyvän rekka-auton”, Heletoja vitsailee.

Pian kolmikko käynnistää moponsa ja kaasuttaa metsätielle jättäen jälkeensä kaksitahtibensiinin katkun. Kevään ensimmäinen yhteisajo on tosiasia ja riemu sen mukainen.

”Mopon pakokaasu tuoksuu ihanalle pitkän talven jälkeen. Se on selvä kevään merkki”, Koskela tunnelmoi.

Mc Honkala Ladies -mopokerho perustettiin kymmenen vuotta sitten. Kaikki sai alkunsa vuonna 1999, kun Ruovedellä sijaitsevan Palvelutalo Honkalan toiminnanjohtaja Tuija Järvinen täytti pyöreitä vuosia. Syntymäpäivän kunniaksi Järvinen laitettiin ajamaan työkaverien lainaamalla pappamopolla lipputankoa ympäri. Päähänpistosta syttyi mopokipinä, joka vei Järvisen jo samana kesänä Hyrynsalmelle pappamopotapahtumaan.

Mopokuume levisi kulovalkean tavoin, ja seuraavana kesänä mukana oli muutama muukin pappamopoilusta innostunut työtoveri Honkalasta. Niin syntyi Mc Honkala Ladies, joka sai kunnian olla Suomen ensimmäinen naisten mopokerho. Tällä hetkellä kerhossa on parikymmentä jäsentä, joista aktiiviharrastajia on viisi.

”Me kysymme jo työhaastattelussa, että kiinnostaa