Keskusta kestää, vihreät nousussa

Mielipidemittaukset ovat heti vaalien jälkeen lähinnä tunnelmapuntari. Ne 
kertovat, miten eri puolueet ovat kansalaisten silmissä onnistuneet vaalien jälkeisessä arjessa.

Mittaukset eivät muuta parlamentin voimasuhteita, mutta silti niillä on 
poliittista vaikutusta. Jos kannatus laskee, puoluejohdon paineet kasvavat. Jos kannatus nousee, saa luottamusta jatkaa valitulla linjalla. Siksi jokainen puolue seuraa muutoksia, vaikka 
seuraaviin vaaleihin on matkaa.

Erityisen herkkänä tuloksia seuraavat puolueet, joissa on sisäistä epävakautta. SDP on tässä tilanteessa.

Viime viikkoina on julkaistu kaksi mielipidemittausta, joiden tulokset ovat linjassa keskenään. Yle julkaisi omansa 6. elokuuta ja Helsingin Sanomat viikkoa myöhemmin. Ylen tutkimuksen toteuttaa Taloustutkimus ja HS-gallupin TNS Gallup.

Kummassakin selvä ykköspaikka on keskustalla runsaan 23 prosentin kannatuksella.

Kakkospaikalla on kokoomus noin 18 prosentilla. HS:n tutkimuksessa kokoomus on loivassa laskussa, Ylellä taas kokoomuksen luvut ovat paranemassa. Perussuomalaiset ovat kolmantena noin 16 prosentilla.

Opposition ykkönen on SDP, jolla on loivaa laskua molemmissa mittauksissa. Kannatus on runsaat 14 prosenttia. Vahvin nousija on vihreät, jolle Yle sai 12,7 ja HS-gallup 11,4 prosenttia. Suunta on selvä: vielä eduskunta­vaaleissa vihreät jäivät 8,5 prosenttiin. Muilla ei ole juuri muutoksia.

Joitakin varovaisia johtopäätöksiä mittauksista voi tehdä.

Keskustan kannatus on noussut ja on historiallisestikin hyvällä tasolla. Se on kuitenkin etäällä lukemista, joissa se kävi ennen eduskuntavaaleja. Taloustutkimus mittasi joulukuussa 2014 keskustalle 26,8 prosenttia.

Vaaleissa keskusta sai 21,1 prosenttia. Se toi suurvoiton ja pääministeriyden, vaikka tulos jäi parhaista gallupeista. Nyt kannatusta on palannut.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä veti taitavasti hallitusneuvottelut. 
Sen jälkeen ote on ollut haparoivampi. Samanlaista johtajuutta ja linjan 
kirkkautta ei ole ollut nähtävillä. Sipilä on kokenut yritysjohtaja, mutta maan johtaminen vaatii opettelua.

Pääministeriys keskellä talouskriisiä on vaativaa. Uusia ongelmia ilmaantuu jatkuvasti. Pääministeri joutuu koko ajan syventymään uusiin asioihin ja ottamaan niihin kantaa. Sipilä tunnetusti nauttii ongelman­ratkaisusta, mutta luovia ratkaisuja 
ei synny, jos ei ole aikaa ajatella.

Nuori hallitus on tehnyt isoja päätöksiä: Kreikka, Fennovoima ja Talvivaara. Myös vastatuulta riittää: yhteis­kuntasopimus etenee nitkutellen, maan taloustilanne ei ole helpottunut, kärkihankkeiden valmistelu viivästyy. Paine kentältä – ei vähiten maaseudulla – kasvaa, ja odotukset suunnanmuutoksesta ovat suuret.

Sipilä ja keskusta saavat kuitenkin edelleen vahvan tuen, mikä helpottaa hallituksen elämää.

Perussuomalaisten johto voi olla tyytyväinen siihen, että kannatus on säilynyt, vaikka puolue on joutunut ottamaan uutta asentoa EU-asioissa ja vanhoja puheita on syöty.

Puolueen kannattajat näyttävät arvostavan omia ministereitä ja hallitusohjelmaa. Myöskään kansanedustaja Olli Immonen (ps.) ei ole aiheuttanut 
suurempaa hylkimistä. Tulevat gallupit kertovat, miten kansalaiset hyväksyvät puolueen tuen uudelle Kreikka-paketille.

Kesän suurin voittaja on ollut vihreät, josta on tullut opposition henkinen johtaja. Myös SDP:n rivien rakoilu on antanut tilaa vihreille.

Hallitukselta on tullut nimenomaan vihreille sopivia syöttöjä. Fennovoima, 
koulutuksen ja kehitysyhteistyön leikkaukset sekä perussuomalaisten moni­kulttuurisuuskritiikki ovat aiheita, 
joihin vihreiden on ollut luonteva tarttua. Puheenjohtaja Ville Niinistö on hyödyntänyt mahdollisuudet.

Yhtä kaikki: hallituksella on edelleen vahva kansalaisten luottamus. Se tuo työrauhaa.

Mielipidemittauksia voi seurata, mutta katse pitää olla tiukasti maan kääntämisessä. Se vaatii paljon vaikeita päätöksiä. Niitä on kuitenkin vähän helpompi tehdä, kun tietää, että on kansalaisten tuki.