Ranskan Emmanuel Macron ja Italian Giorgia Meloni hamuavat taas kerran yhteisvelkaa. Saksan Friedrich Merz torjuu ajatuksen. Suomen velkataakan kanssa painiva Petteri Orpon (kok.) hallitus peesaa Merziä, mutta onko se järkevää? Kuva: Timo Filpus
Onko tässä järkeä: Suomi vastustaa EU:n yhteisvelkaa, vaikka saattaa tarvita sitä pian itse?
Iänikuinen riita rahasta jarruttaa Belgiassa kokoustavien EU-johtajien yritystä tehdä unionista kilpailukykyisempi.
Kuva: Timo Filpus12.2.202610:13
Pitihän se arvata.
Tilanne on dramaattinen ja aikaa on niukasti. Silti EU:n yritys vahvistaa talouden kilpailukykyä uhkaa hyytyä Saksan ja Ranskan riitelyyn.
Molemmilla on sama analyysi itse asetelmasta. EU:sta on tehtävä taloudellisesti huomattavasti vahvempi, jos se haluaa pärjätä Kiinan ja USA:n puristuksessa.
Näkemykset keinoista, joilla taloutta vahvistetaan tehokkaasti ja nopeasti, ovat kuitenkin erilaisia. Päätöksiä niistä pitäisi tehdä maaliskuun EU-huippukokouksessa ja tulosten pitäisi näkyä konkreettisesti jo vuoden lopussa.
Näkemykset keinoista, joilla taloutta vahvistetaan tehokkaasti ja nopeasti, ovat erilaisia.
Riidan ytimessä on vanha tuttu kysymys EU:n yhteisestä velasta, jonka turvin jäsenmaat pystyisivät investoimaan nykyistä tehokkaammin esimerkiksi puolustukseen ja tekoälyyn.
EU-maiden muodostaman Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costalla (keskellä) on haastava tehtävä, kun hän yrittää sovittaa yhteen Friedrich Merzin (vas.) johtaman Saksan ja Emmanuel Macronin johtaman Ranskan näkemyksiä kilpailukyvyn vahvistamisesta. Kuva: Alexandros MICHAILIDISPresidentti Emmanuel Macron haluaa yhteisvelkaa, koska raskaasti velkaantunut rapakuntoinen Ranska ei omin voimin pysty vastaamaan haasteisiin. Tukea Macron saa erityisesti Italiasta.
Liittokansleri Friedrich Merzin johtaman Saksan talous on sekin kuralla, mutta maa vastustaa yhteisvelkaa, koska ei tarvitse sitä. Saksalaiset pelkäävät lisäksi joutuvansa maksamaan suuren osan yhteisestä velasta, jos muut eivät selviä velvoitteistaan.
Suomi peesaa Saksaa, vaikka ei enää välttämättä pitäisi.
Saksan talous on sekin kuralla, mutta maa vastustaa yhteisvelkaa, koska ei tarvitse sitä.
Meidän julkinen velkamme kasvaa liian nopeasti. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on turhaan yrittänyt painaa jarrua. Tulevalta, todennäköisesti demarivetoiselta koalitiolta ei ole mitään syytä odottaa paljon parempaa.
Suomesta on hyvää vauhtia tulossa yksi niistä EU-maista, jotka eivät omin voimin saa investointeihinsa markkinoilta rahaa siedettävillä ehdoilla. Jääräpäinen roikkuminen yhteisvelkaa vastustavan Saksan leirissä voi osoittautua kohtalokkaaksi virheeksi.
Suomen Petteri Orpo (vasemmalla) ja Saksan Friedrich Merz Eurooppa-neuvoston kokouksessa lokakuussa 2025. Kuva: Alexandros MICHAILIDISMuuten Suomen kannattaa kilpailukyvyn vahvistamisessa luottaa enemmän Merzin kuin Macronin resepteihin.
Ranska pysäyttäisi Kiinan ja USA:n jyräämisen suoraviivaisella protektionismilla. Julkisissa hankinnoissa on Macronin mielestä suosittava jatkossa tiukasti eurooppalaista ‒ silläkin uhalla, että se on kalliimpaa ja huonompaa.
Merz keskittyisi EU-sääntelyn ja erityisesti sisämarkkinoiden esteiden purkamiseen. Ne vastaavat EU-maiden välisessä tavarakaupassa 40 prosentin ja palveluissa jopa 110 prosentin tulleja.
Julkisissa hankinnoissa on Macronin mielestä suosittava eurooppalaista ‒ silläkin uhalla, että se on kalliimpaa ja huonompaa.
Saksassa pelätään, että EU-tuotannon suojaaminen lisää byrokratiaa, jarruttaa ulkomaisia investointeja ja vaikeuttaa uusien vapaakauppasopimusten solmimista.
Pelko ei ole turha. EU:n ranskalainen teollisuuskomissaari, Macronin suojatti Stéphane Séjourné, on esittämässä hyvin yksityiskohtaista sääntelyä siitä, miten eurooppalaista tuotantoa käytännössä suositaan julkisissa hankinnoissa.
EU:n teollisuuskomissaari Stéphane Séjourné tapasi USA:n kauppaministeri Howard Lutnickin Washingtonissa helmikuun alussa. Kuva: ANDREW THOMASSuomen elinkeinoelämälle, myös maa- ja metsätaloudelle, EU-sääntelyn ja sisämarkkinoiden esteiden purkaminen on tervetullutta. Sitä on luvattu, mutta se on edennyt liian hitaasti.
Viimeistään nyt pitäisi ottaa pitkä ja ratkaiseva askel eteenpäin.
Suomalaisten maataloustuottajien kannattaa saksalaisten vanavedessä liputtaa myös vapaakaupan puolesta, kunhan samaan aikaan varmistetaan, ettei EU-alueelle tulvi väljemmillä säännöillä tuotettuja elintarvikkeita.
Suomalaisten maataloustuottajien kannattaa saksalaisten vanavedessä liputtaa myös vapaakaupan puolesta.
EU:n erimielisten leirien välinen kuilu ei tälläkään kertaa ole ylittämätön, mutta nyt, jos koskaan kompromissin pitää olla paljon pienintä yhteistä nimittäjää suurempi.
EU-tuotannon harkittu suojaaminen, sääntelyn vähentäminen, sisämarkkinoiden esteiden purkaminen, vapaakaupan edistäminen ja myös yhteinen velanotto on mahdollista pyöritellä kunnianhimoiseksi paketiksi, joka tekee Euroopasta taloudellisesti vahvan.
Ursula von der Leyenin (selin) johtaman EU-komission ja unionin mahtimaiden, eli Macronin (vas) Ranskan ja Merzin Saksan, on löydettävä yhteinen linja EU-maiden talouksien vahvistamisesta. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKISe edellyttää kuitenkin väkevää poliittista tahtoa niin kansallisissa kuin EU-maiden keskinäisissäkin väännöissä. Jos sitä ei löydy riittävästi ja pian, peli Kiinaa ja Yhdysvaltoja vastaan hävitään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
