Kotieläintila on lomansa ansainnut

Suomalaista lomitusjärjestelmää ja viljelijöiden oikeutta lomaan ollaan rajoittamassa tuntuvasti ensi vuoden alussa, jos sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suunnittelemat säästötoimet toteutuvat.

Ministeriö karsisi lomitusjärjestelmästä alle 10 000 euroa myel-työtuloa vuodessa ansaitsevat viljelijät ja ne, joilla lomituspäivä jää alle neljään tuntiin. Lakiluonnos linjaa lisäksi, että tilalla pitää olla vähintään kahdeksan eläinyksikköä, kun nykyisin alaraja on puolet siitä.

Säästötoimien toteutuminen tarkoittaisi, että peräti 2 700 yrittäjää jäisi kokonaan vaille lomaoikeutta eli he eivät saisi jatkossa enää vuosilomaa tai sijaisapua lainkaan.

Jos yrittäjä joutuisi esimerkiksi sairaalaan, sijaisapua ei olisi tarjolla, vaan eläinten hoito olisi viranomaisten mielestä silti yhä hänen vastuullaan. Myös kasvinviljelijät menettävät sijaisavun kokonaan.

Eläinyksiköiden alarajan tuplaus rajaisi esimerkiksi maidontuotannossa alle kahdeksan lehmän tilat lomituksen ulkopuolelle. Lammastiloilla lomaoikeus edellyttäisi vähintään 80 yli kuuden kuukauden ikäistä lammasta, käytännössä emolampaita tai siitospässejä, kun suomalaisten lammastilojen keskikoko on alle 70 emolammasta.

Eläinmäärärajoihin voi olla luvassa jopa lisätiukennuksia jatkossa.

Säästötoimet tuntuvat merkittävästi myös lomaoikeuden säilyttävien tilojen taloudessa, sillä maksullisten lomapäivien tuntihintaa nostetaan reippaasti, liki 40 prosenttia. Lisäksi lomituspäivän rajaaminen enintään kymmeneen tuntiin koskettaa satoja viljelijöitä.

Samalla estetään perheenjäsenten mahdollisuus lomittaa. Monella maatilalla vanhempien lomittaminen on tarjonnut tuleville isännille ja emännille hyvää harjoitusta kantaa vastuuta karjan hoidosta.

Säästöt vievät lisäksi maaseudun työpaikkoja. STM laskee, että leikkauslista veisi työn 280 kokoaikaiselta lomittajalta ja 40 ihmiseltä hallinnosta. Lomittajia edustava toimihenkilöliitto Jyty arvioi työpaikkojen vähentyvän jopa 400:lla, jos maksullisen lomituksen kallistuminen verottaa sen käyttöä.

Lomituksen alueellista saatavuutta voi rajoittaa sekin, jos lomituksen painopistettä siirretään kunnallisista palveluista yrityslomitukseen. Etäällä sijaitsevien tilojen lomitus ei välttämättä houkuttele yrityksiä.

Budjettilakeihin kuuluva luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella MTK:ssa, SLC:ssä, Melassa sekä lomituksen järjestämisestä omalla alueellaan vastaavissa kunnissa. STM on asettanut lausuntojen takarajaksi tämän viikon.

Kuinka paljon lausuntojen antajilla on vaikutusvaltaa lopputulokseen, jää nähtäväksi. Toivottavasti käytännön järki voittaa ja lomitussäästöjen korvaajia löydetään muualta.

Ennen lopullista voimaanastumista laki vaatii vielä EU-komission hyväksynnän.

Maaseudun ihmiset äänestivät laajalti viime vaaleissa nykyisiä hallituspuolueita. Pettymys on suuri, jos "oma" hallitus merkittävästi leikkaa lomitusta ja viljelijän oikeutta lomaan. Suomi pitää laittaa kuntoon. Siksi kohtuullinen säästö ymmärretään, mutta kohtuutonta ei. Ministeri Juha Rehula (kesk.) on paljon vartijana.

Pieni tila tarvitsee lomaa siinä missä isokin. Työ on päinvastoin usein jopa kuormittavampaa, sillä pienen karjan hoito ei välttämättä ole niin koneistettua kuin isommilla tiloilla.

Lomitus on tärkeä tapa turvata viljelijöiden henkistä ja ruumiillista jaksamista. Jo tieto lomaoikeudesta auttaa usein jaksamaan, pientä lammastilaa Virroilla pitävä Juha Koro sanoo. (MT 5.10.)

Leikkausten ajoittaminen juuri tähän syksyyn on outoa. Poikkeuksellisen vaikea kasvukausi ja taloudellinen ahdinko kuormittavat viljelijöitä raskaasti. Vaikean tilanteen pitäisi olla tiedossa myös valtion hallinnossa.

Kyse on ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta ja kansalaisten tasavertaisesta kohtelusta. Ei ole oikein, että kun julkishallinnossa lomaoikeutta rajataan kuuteen viikkoon, liki 3 000 viljelijää jää kokonaan vaille lomaoikeutta.