Tuottajahintojen laskun on loputtava

Ruuan tuottajahintojen aleneminen jatkui viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tilaston mukaan naudan-, sian- ja siipikarjanlihan keskimääräisten tuottajahintojen lasku jatkui jo kolmatta vuotta peräkkäin.

Naudanlihan tuottajahinnat alenivat edelliseen vuoteen verrattuna kaksi, broilerinlihan kolme ja sianlihan neljä prosenttia. Maidon tuottajahinta laski prosentin.

Sama kehityssuunta on myös viljojen hinnoissa. Eniten halpenivat ohra ja vehnä, joista maksettiin viime vuonna seitsemän prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kauran hinnassa ei ainakaan viime vuonna näkynyt, että se on superruokaa. Kaura halpeni kolme prosenttia samoin kuin ruis.

Kananmunien keskimääräinen hinta halpeni kaksi prosenttia, vaikka lattiakanaloiden munien hinta pysyi edellisvuoden tasolla. Virikehäkkikananmunien hinta aleni neljä prosenttia.

Suomalaisten viljelijöiden tulot ovat Eurostatin mukaan laskeneet vuosina 2010–2015 yli 40 prosenttia. Se on enemmän kuin missään muussa EU-maassa. On täysin kestämätön tilanne, että ruuan tuottajahintojen lasku on edelleen jatkunut.

S-ryhmä lupasi aloittaessaan ruuan halpuuttamiskampanjan kaksi vuotta sitten, että kauppa maksaa alennukset omista katteistaan. Luken tilaston perusteella on helppo päätellä, että kyllä tuottajatkin ovat saaneet osallistua halpuuttamiskampanjan rahoittamiseen.

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina hallituksen ruokapoliittisesta selonteosta. Selonteossa on linjattu Suomen ruokapolitiikan painopisteet ja päämäärät vuoteen 2030 asti.

Tavoitteina on muun muassa lisätä kotimaisen ruuan arvostusta, itsenäisen ruuantuotannon ja alkutuotannon kannattavuuden turvaaminen sekä ruokaviennin edistäminen. Myös huoltovarmuudesta halutaan huolehtia.

Tavoitteet ovat hyviä, eikä niistä eduskunnassakaan saatu suurempaa kiistaa aikaan. Keskustelua herätti eniten ruokahävikki. Kokoomuksen Susanna Kosken mielestä ruokahävikin pienentämiseksi ei tarvita lainsäädäntöä. SDP:n mielestä kaikkia keinoja pitää ruokahävikin pienentämiseksi pohtia.

Ruokahävikin pienentäminen on tärkeä asia. Luken arvion mukaan suomalaisissa kotitalouksissa ruokaa heitetään hukkaan vuodessa 500 miljoonan euron arvosta. Vaikka ruoka on Suomessa halpaa, on se liian arvokasta hukattavaksi.

Maatalouden huonosta kannattavuudesta ja viljelijöiden aseman parantamisesta eduskuntapuolueet olivat samaa mieltä. Myös viljelijöiden neuvotteluasemaa kaupan ja teollisuuden kanssa tulee eduskunnan mielestä parantaa. Esimerkiksi SDP:n Ilmari Nurminen vaati reiluutta ruokaketjun neuvotteluihin.

Moitittavaakin selonteosta löytyi. Vihreiden Satu Hassin mielestä selonteosta oli jätetty lähes huomiotta, että maatalous on Itämeren ylivoimaisesti pahin saastuttaja.

Olennainen osa ruuan arvostuksesta on, että myös ruuan tuottamista ja tuottajaa arvostetaan. Juhlapuheista huolimatta parannusta viljelijöiden taloustilanteeseen ei ole saatu aikaan. Kauppa jatkaa halpuuttamista ja tuottajia syyllisestään muun muassa Itämeren likaamisesta. Tuottajien asemaan suhteessa kauppaan ja teollisuuteen ei ole saatu aikaan parannusta.

Selonteon tavoitteet itsenäisestä ruuantuotannosta ja huoltovarmuudesta ovat täysin riippuvaisia siitä, että ruuan tuotanto on kannattavaa. Nykyisillä tuottajahinnoilla kannattava ruuantuotanto ei ole mahdollista. On aivan selvä, että tilanteeseen on saatava muutos.

Ruokapoliittisessa selonteossa on pitkä lista toimista, mitä pitää tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Alkaa olla viimeinen hetki laittaa toimeksi.