Suomi tarvitsee lisää kaikenkokoisia investointeja

Suomen taloudella menee tällä hetkellä hyvin. Osuuspankkiryhmä arvioi eilen julkistetussa ennusteessa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 2,7 prosenttia. Nordea puolestaan arvioi bruttokansantuotteen kasvuksi kolme prosenttia.

OP Ryhmän pääekonomistin Reijo Heiskasen mielestä taloudessa vallitsee erikoinen epäsuhta. Yleinen ilmapiiri huokuu epävarmuutta ja osa yrityksistä kärsii koronasta paljon, mutta kokonaistalouden mittareilla Suomessa eletään tänä ja ensi vuonna vahvinta korkeasuhdannetta sitten 1980-luvun lopun.

Talouden kasvuvauhti näkyy myös työttömyysasteen vähenemisenä. OP Ryhmä ennakoi, että ensi vuonna työttömyysaste on matalin sitten vuoden 1990. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesikin eilen, että Suomessa on nyt kaikkien aikojen vakavin työvoimapula.

Osa talouden vauhdista johtuu palvelualojen toipumisesta, mutta myös teollisuuden investoinnit ovat pääsemässä vauhtiin. Heiskanen muistuttaa, että investoinnit heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen ja nostavat myös pidemmän aikavälin kasvunäkymiä.

Elinkeinoelämän keskusliiton pari viikkoa sitten julkistaman tiedustelun mukaan teollisuuden investoinnit kasvavat tänä vuonna 17 prosenttia noin kymmenen miljardiin euroon. Investointien kärjessä ovat laajasti biotalouteen nojaavat metsäteollisuus, energia- ja elintarvikealat. EK:n arvion mukaan elintarvikealan investoinnit kasvavat noin 50 ja metsäteollisuuden investoinnit noin 22 prosenttia.

Elintarviketeollisuus investoi tänä vuonna noin 800 miljoonaa euroa. Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajan Mikko Käkelän mukaan investointihalukkuus on hieno osoitus alan tulevaisuudenuskosta.

Vaikka metsäteollisuuden investoinneista on kuulunut hyviä uutisia jo muutaman vuoden ajan, tuli tällä viikolla Suomen kannalta kaksi isoa huonoa uutista. Molemmat olisivat olleet miljardiluokan investointeja.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Finnpulpin tekemän valituksen Kuopioon suunnitellun biotuotetehtaan ympäristöluvan hylkäämisestä. Asia on nyt loppuun käsitelty.

Eilen metsäteollisuusjätti UPM ilmoitti tulosjulkistuksen yhteydessä, että yhtiö jatkaa uuden biojalostamonsa suunnittelua Hollannin Rotterdamiin. Toinen mahdollinen sijoitusvaihtoehto oli Kotka. UPM kertoi jo aiemmin, että sijoituspäätökseen vaikuttavia asioita ovat muun muassa raaka-aineen saatavuus ja hinta, työvoima- ja logistiikkakustannukset sekä energian hinta.

Ruuan alkutuotannossa on myös investointihaluja ja -tarvetta, mutta taloustilanne on esteenä. Poikkeuksia toki on, mutta elintarviketeollisuuden pitäisi olla huolissaan, riittääkö kotimaista raaka-ainetta tulevaisuudessa.

Myös metsäalan arvoketjussa on isoja ongelmia. Bioliitto-hankkeen projektipäällikkö Petri Luukkonen kirjoittaa tässä lehdessä olevassa yliössä, että metsätalouden perusta horjuu, koska metsissä urakoivien yrittäjien kannattavuus on todella heikko.

Luukkosen mielestä urakointiyritysten kilpailuttaminen kuoliaaksi ei voi olla päämiesten etu. Hän muistuttaa, että metsäsektorin pitäisi kyetä toimimaan vastuullisesti myös toimialan eri osapuolia kohtaan. Lämpimät puheet eivät Luukkosen mukaan auta, vaan ketjun alapäässä tarvitaan parempaa kannattavuutta.

On tärkeää, että biotalouteen nojaavilla teollisuudenaloilla investoidaan ja niillä riittää uskoa tulevaisuuteen. Investointeja tehtäessä pitää ottaa huomioon, että isot teollisuusinvestoinnit edellyttävät investointikykyä ja tulevaisuudenuskoa myös koko arvoketjulta. Kaikenkokoisille investoineille on tarve.

Investointien kärjessä ovat laajasti biotalouteen nojaavat metsäteollisuus, energia- ja elintarvikealat.