Maakuntien lentoyhteyksien tarve ei ole hävinnyt mihinkään – ministerit Lintilä ja Harakka ovat oikeassa

Maakuntien lentoyhteydet nousivat jälleen keskusteluun kun kun Finavian lentoasema­verkoston johtaja Jani Jolkkonen kritisoi Helsingin Sanomissa valtion varoilla tuettavia maakuntalentoja. Jolkkosen mukaan ne ovat kalliita, tehottomia ja aiheuttavat turhia päästöjä.

Valtio ylläpitää ostopalveluna reittejä Helsingistä viidelle suomalaiselle lentoasemalle, joiden kaupalliset lennot Finnair lopetti koronapandemian myötä viime vuoden maaliskuussa. Ostolentoja on nyt lennetty reilun vuoden ajan Joensuun, Jyväskylän, Kokkola-Pietarsaaren, Kemi-Tornion sekä Kajaanin lentoasemille. Tähän mennessä valtio on tukenut näitä koronapandemian aikana käynnistettyjä lentoreittejä 40 miljoonalla eurolla.

Arvostelu maakuntien lentoyhteyksiä kohtaan ei ole uusi asia. Niiden tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään. Lentoyhteydet ovat tärkeitä monille yrityksille ja korkeakouluille. Unohtaa ei pidä myöskään matkailun ja tavallisten suomalaisten liikkumistarpeita.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) muistuttaa tässä lehdessä valtion tukeneen Finaviaa 350 miljoonalla eurolla koronakriisin takia. Valtaosa tuesta on mennyt Helsingin lentoaseman pyörittämiseen. Jatkossa Lintilä haluaisi kohdentaa julkisen tuen maakuntakentille ja tehdä Helsingin kentästä vaikka erillisen pörssiyhtiön.

Lentoyhteyksien tarpeen tunnustaa myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.). Hänen mukaansa on tärkeätä, että yhteydet säilyvät, vaikka koronaepidemia on vähentänyt matkustajamääriä.

Harakka on oikeassa myös arvostellessaan Finnairia kiinnostuksen puutteesta kotimaan lentoja kohtaan. Sinivalkoinen yhtiö rakensi tulevaisuuttaan vahvasti Aasian yhteyksien varaan. Sen nykyiset lentokoneet ovat liian isoja lentämään kannattavasti kotimaan reiteillä. Venäjän ilmatilan sulkeuduttua yhtiö on uuden tilanteen edessä. Valtion enemmistöomisteisen yrityksen tärkein tehtävä nykyisessä maailmantilanteessa on turvata suomalaisten yhteydet niin maan sisällä, kuin Suomesta maailmalle.