Kallein ruokahävikki syntyy tuontiruuasta

Suomessa vietetään parhaillaan teemaviikkoa ruokahävikin vähentämiseksi. Eri arvioiden mukaan jopa kolmasosa maailman syötäväksi tuotetusta ruuasta päätyy haaskuuseen. Suomessa luku on maltillisempi.

Eniten ruokaa pilaantuu tai joutuu muuten roskiin kotitalouksissa. Kotitaloudet vastaavat noin kolmanneksesta koko ruokahävikkiä. Muut suurimmat ruuan haaskaajat ovat ravintolat ja kauppa.

Valmiin tuotteen jääminen vaille aiottua käyttöä on aina taloudellinen vahinko. Hävikki maksetaan tuotteiden hinnoissa. Se nostaa kustannuksia ruokaketjun eri osissa ja tekee ruuasta kalliimpaa.

Ketjun alkupäässä syntyneen hävikin kuluttaja maksaa jo ruokakaupassa. Silti vielä suomalaisissa kotitalouksissa ruokaa päätyy roskiin Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 500 miljoonan euron arvosta.

Ruokakeskustelussa korostuvat vuosi vuodelta enemmän ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Ruokahävikki kasvattaa myös niitä – ja täysin tarpeettomasti.

Suomessa noin viidennes ruuan ilmastovaikutuksista aiheutuu ruokahävikistä. Turhaan ilmakehään päätyvä hiilidioksidimäärä vastaa Luonnonvarakeskus Luken mukaan noin 300 000 henkilöauton vuotuista päästöä.

Ruokahävikistä ei voi käytännössä päästä kokonaan eroon. Silti hävikin pienentäminen voi ympäristökysymysten kannalta olla Suomen ruokaketjulle merkittävä myyntivaltti. Suuri taloudellinen kysymys se on joka tapauksessa.

Suomalainen ruuantuotanto on tällä hetkellä erittäin pahoissa vaikeuksissa. Ruuan hinta on laskenut eurooppalaisen ylitarjonnan ja Venäjän asettamien kauppasulkujen seurauksena kestämättömän alas.

Ruuan halpuus luultavasti lisää ruokahävikkiä, mutta samalla se kuristaa kotimaista ruokaketjua. Sen seurauksena suomalainen elintarvike vaihtuu kuluttajan ostoskorissa yhä useammin tuontitavaraan.

EU-jäsenyyden aikana Suomen ruokatuonti on yli kolminkertaistunut. Euroilla mitattuna vuotuinen ruokataseemme on yli kolme miljardia euroa pakkasella.

Vajeen vuoksi olemme miljardien lisäksi menettäneet kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Ruuan haaskaamiseen verrattuna suurempi ja kalliimpi "ruokahävikki" syntyykin ruuan kasvavan tuonnin seurauksena.

Hallitus kokoontuu tänään keskiviikkona vuotuiseen budjettiriiheensä. Riihessä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) on määrä esitellä toimenpiteensä maatalouden kriisin helpottamiseksi.

Hallituksen keinot ovat rajalliset. Ministereiden on silti ymmärrettävä, että he tekevät nyt päätöksiä, joilla on ratkaiseva merkitys maatalouselinkeinon jatkumiselle ja laajuudelle.

Tiilikaisen paketti sisältänee sekä maatalouden kustannuksia alentavia päätöksiä että tilojen käyttöpääoman saantiin liittyviä järjestelyjä. Näiden lisäksi tuottajajärjestö MTK on edellyttänyt viljelijöiden jaksamisen kannalta keskeisen lomituspalvelun turvaamista.

Tuottajat kaipaavat hallitukselta myös myönteistä näkymää tulevaisuuteen. Sitä vahvistaisi esimerkiksi, jos julkisissa hankinnoissa edellytettäisiin tuontituotteilta samoja tuotantokriteereitä kuin kotimaisilta tuottajilta. Reilu peli kannustaa pelaamaan.

Budjettiriihen päätöksillä maatiloja voidaan auttaa pahimman yli. Samalla ratkotaan suomalaisen ruokateollisuuden ja alan työpaikkojen kohtaloa.

Tärkeimmät päätökset tekevät kuitenkin kuluttajat. Hävikkiviikolla kannattaa miettiä varsinaisen ruokahävikin eli pois heitetyn ruuan lisäksi sitä, ettemme heitä pois omaa ruuantuotantoamme.

Kriiseissä oma ruoka on kansakunnan henkivakuutus. Vakuutusmaksu maksetaan arjen pienillä valinnoilla.