Julkiset hankinnat saatava mukaan kannattavuustalkoisiin – ensiksi lakattava ostamasta ulkomaista ruokaa, jonka tuottaminen olisi Suomessa laitonta

Armeijan ruokahuollosta vastava, valtion omistama Leijona Catering valmistaa noin 70 000 ateriaa vuorokaudessa. Kuva: Jouni Porsanger

Maatilojen kannattavuus on hieman kohentunut viime vuoteen verrattuna. Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agri Oy:ltä tilaaman gallupin mukaan 2,25 prosentilla viljelijöistä on runsaasti laskuja rästissä ja 7,74 prosentilla laskuja on rästissä jonkin verran. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 3,22 ja 9,55 prosenttia. Suhteellisesti eniten ongelmia maksuvalmiudessa on suurilla tiloilla, vaikka niidenkin tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan. (MT 24.2.)

On viljelijöiden ja koko ruokaturvan kannalta erittäin tärkeää, että tilojen taloustilanne kehittyisi jatkosakin myönteiseen suuntaan.

Epävarmuustekijöitä on edelleen paljon, mutta Luonnonvarakeskuksen tutkijan Jukka Tauriaisen mielestä ilmassa on myös positiivisia merkkejä. Muun muassa energian hinta on laskussa. On kuitenkin epävarmaa, miten hinnat jatkossa kehittyvät. Tauriaisen mukaan tällä hetkellä ei ole mitään käsitystä esimerkiksi siitä, kuinka paljon sähkö maksaa kesän jälkeen.

Epävarmuutta on myös tuottajahintojen tulevaisuudesta. Lannoitteiden hintojen lasku ei taloutta kohenna, jos myös viljan hinta laskee. Rehuviljan hinnan alentuminen ei auta, jos maidon ja lihan hinnat laskevat. Nopeiden hintojenmuutosten takia on vaikea ajoittaa ostot ja myynnit parhaaseen ajankohtaan. Riskinä on, että ostaa kalliilla ja myy halvalla.

Joka tapauksessa tämän vuoden lannoitekustannukset ovat viime vuotta suuremmat. Tauriaisen mukaan nousua ei kuitenkaan ole niin paljon kun syksyllä pelättiin.

Koska epävarmuustekijöitä on todella paljon, ei Tauriainen tässä vaiheessa lähde tekemään minkäänlaista maatalouden yrittäjätulo- ja kannattavuusennustetta. Ensimmäisen alustavan arvion maatalouden kannattavuuden kehittymisestä Luke julkaisee maaliskuun puolivälin tienoilla.

Kauppaa on arvosteltu paljon siitä, että sen asema on ruokaketjussa liian vahva eikä kauppa ole epäröinyt käyttää asemaansa hyväkseen. Kaupan toiminta maatalouden kannattavuuskriisissä ansaitsee kuitenkin myös kiitosta.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen maatalouden tuotantopanosten hinnat lähtivät jyrkkään nousuun. Tämän seurauksena tuottajien valmiiksi heikko talous ajautui kuilun partaalle. Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn totesi yhtiön tulosinfossa viime viikolla, että kaupan ja teollisuuden sopimusten avaaminen pelasti koko lihaketjun.

Sopimusten avaaminen oli poikkeuksellinen toimenpide, mutta Gröhnin mielestä se oli ratkaisevaa niin Atrialle kuin tuottajille. Ilman sopimusten avaamista ja hintojen korotusta tilojen tilanne olisi ollut Gröhnin mukaan kestämätön.

Julkisista hankinnoista vastaavat tahot eivät ole noudattaneet kaupan esimerkkiä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta julkiset hankintayhtiöt eivät avanneet sopimuksiaan. Julkinen sektori ei osallistunut talkoisiin, vaikka sillä on ruokaturvasta suurin vastuu.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu sekä ruokaketjun etujärjestöt MTK, SLC, Elintarviketeollisuusliitto ja Päivittäistavarakauppa vaativat yhteisessä, viime viikolla julkaistussa kannanotossaan, että julkisen sektorin on kannettava vastuunsa ruokaketjun kustannuskriisin ratkaisemiseksi.

Ruokaketjun toimijat vaativat, että julkisten toimijoiden kilpailutuksiin ja sopimuksiin on saatava lisää joustavuutta. Myös hankintasopimusten on mahdollistettava hintojen tarkistukset. Nyt julkisen sektorin käyttämät sopimukset ovat usein poikkeuksellisen jäykkiä ja pitkiä, eivätkä ne huomioi osapuolten etuja tasapuolisesti.

Valtion ja kuntien hankintayhtiöt voisivat näyttää esimerkkiä ja lopettaa aivan ensimmäiseksi sellaisen ruuan ostamisen ulkomailta, jonka tuottaminen on Suomessa laitonta.