EU välttelee omaa vastuutaan kriisistä

Viljelijöiden kuukausi sitten Helsingin Senaatintorilla järjestämän traktorimarssin saama huomio ja myönteinen vastaanotto osoittivat, että suomalaiset ymmärtävät viljelijöiden ahdingon. Viljelijöiden vakava viesti vietiin tyylikkäästi perille.

Traktorimarssin jälkeen tehdyn kyselyn mukaan 96 prosenttia vastanneista ymmärsi marssin sanoman. Noin 70 prosentin mielestä viljelijöiden taloustilanne on joko melko tai erittäin huono.

Viljelijöiden kannalta on tärkeä asia, että heillä on kuluttajien tuki takanaan. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan akuutin talouskriisin hoitamiseen tarvitaan myös rahaa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupasi viime viikolla MTK:n valtuuskunnan kokouksessa, että hän esittää toukokuun lisäbudjettiin maataloudelle kriisirahaa. Myös monia muita keinoja tilanteen helpottamiseksi selvitetään.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta lisäbudjettiin saattaa kriisirahaa löytyä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini lupasi perjantain Maaseudun Tulevaisuudessa, että akuuttiin tilanteeseen reagoidaan ja lisäbudjetin yhteydessä etsitään mahdollisuuksia lisätä maatalouden kriisitukea. Se ei jää Soinin mukaan ainakaan perussuomalaisista kiinni.

Sen sijaan EU:n suunnasta ei ole odotettavissa kriisitukea viljelijöille. Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan mitään isompaa tukipakettia ei ole tulossa. Pakolaistilanne vie rahaa ja poliittinen paine rajoittaa budjettia. (MT 15.4.)

Kataisen viesti ei ole suuri yllätys, sillä samansuuntaisia puheenvuoroja on EU:n suunnalta kuulunut aikaisemminkin.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupasi traktorimarssin yhteydessä kääntää kaikki kivet kriisirahoituksen saamiseksi erityisesti EU:sta. Ministeri Tiilikainen lupasi viedä asiaa eteenpäin seuraavassa EU:n maatalousministereiden kokouksessa. Päätöksiä Brysselissä ei kuitenkaan saatu aikaan, vaan asia siirrettiin seuraavaan kokoukseen.

Maatalousministereiden päätöksentekoa ei helpottanut yhtään se, että komission mukaan ylimääräistä rahaa ei ole. Sen verran komissio kuitenkin on myöntynyt, että se antoi jäsenmaille oikeuden maksaa kansallisesti 15 000 euron tukipaketin tiloille.

Jos rahasta on maatalouden osalta pulaa, niin sitä olisi tarjolla investointeihin. Katainen kannustaakin maatalousyrittäjiä investoimaan. Hän toivoo, että Suomessa harkittaisiin EU:n investointiohjelman ja -rahaston (efsi) käyttämistä maatalouden ja maaseudun investointeihin. Kataisen mielestä Suomeen voitaisiin perustaa maaseudun tulevaisuusinvestointien rahasto.

On tietenkin hyvä, että maatalouden investointeihin löytyy uusia rahoitusmahdollisuuksia, mutta akuuttiin kannattavuuskriisiin niistä ei ole apua. Tiloilla on tekemistä nykyistenkin lainojen koroissa ja lyhennyksissä.

EU:n pitäisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta koko Euroopan maatalouden ahdingosta. Yksi suurimmista syistä tilanteeseen on EU:n ja Venäjän toisilleen asettamat pakotteet. Pakotteista päätettiin yksimielisesti, mutta taloudellinen vastuu on jätetty viljelijöiden kannettavaksi.

Oman lisänsä maidontuottajien ahdinkoon on tuonut komission päätös vapauttaa maitokiintiöt. Kiintiöistä luopumisen ennakoitiin johtavan maidontuotannon nopeaan kasvuun. Näin on myös tapahtunut. Tuotannon lisääntyminen samanaikaisesti Venäjän määräämän tuontikiellon kanssa on ollut tuhoista yhdistelmä tuottajahinnan kannalta.

Lääkkeeksi maitokriisiin komissio tarjoaa vapaaehtoista tuotannon rajoittamista. Rahoitus pitäisi tähänkin löytyä kansallisesti.

Komission pitää lopettaa välttely ja kantaa vastuu omista päätöksistään.