Postin kulku on turvattava

Valtion kokonaan omistama Itella (Posti) ilmoitti viime viikolla, että se aloittaa yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on 1 200 työntekijän vähentäminen postin jakelusta.

Osa vähennystarpeesta voidaan hoitaa eläköitymisen kautta ja vapaaehtoisin järjestelyin, mutta irtisanominen uhkaa noin 800 postinjakajaa.

Itellan raju ilmoitus on jatkoa aikaisemmille yt-neuvotteluille sekä toimipaikkojen ja asiamiespostien sulkemiselle.

Itellan mukaan postialan murros oli viime vuonna ennakoituakin dramaattisempi. Osoitteellisten kirjeiden määrä väheni loppuvuoden aikana seitsemän prosenttia ja sanoma- ja aikakausilehtien jakelu kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Kirjepostin ennakoidaan vähenevän puoleen kuudessa vuodessa.

Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n johtajan Esa Vilkunan mukaan henkilöstövähennykset uhkaavat vaarantaa postilain määräämän yleispalveluvelvoitteen (HS 24.1.).

Lain mukaan osoitteellinen kirjeposti sekä pienet paketit pitää jakaa koko maassa viitenä päivänä viikossa.

Valtion omistajaohjauksesta vastaavat henkilöt ja Itellan toimiva johto näyttävät unohtaneet, ettei 375 vuoden historian omaava Itella ole pörssiyhtiö. Itella on perustettu tuottamaan kansalaisille tärkeää peruspalvelua koko maassa asuinpaikasta riippumatta. Posti on osa yhteiskunnan infrastruktuuria teiden, rautateiden ja puhelin- ja sähköverkon tapaan. Postilakia ei ole mitään syytä tältä osin muuttaa.

Lehdet eivät kuulu yleispalveluvelvoitteen piiriin. Tämä on lehtitaloissa myös huomattu. Itella on irtisanonut jakelusopimuksia ja korottanut rajusti lehtien postimaksuja.

Käytännössä monopoliasemassa olevan valtionyhtiön käytös hämmästyttää. Oululaisen Kalevan toimitusjohtajan Jukka Haapalaisen mukaan Itella ei ole tehnyt heille edes tarjousta, millä ehdoilla Itella jakaisi Kalevaa maaseudulla.

Alma Median toimitusjohtajan Kai Telanteen mukaan Itella vaatii 20–50 prosentin hinnankorotuksia. Telanteen mielestä Itella käyttää monopoliasemaansa härskisti hyväksi. (HS 24.1.)

Vastuu postin kulkemisesta on valtiovallalla. Eduskunnan on pidettävä huoli siitä, että omistajaohjaus hoitaa tehtävänsä ja Itella noudattaa lakia. Peruspalveluista on huolehdittava. Ellei se onnistu liiketaloudellisin perustein, pitää toimintaa tukea valtion varoin.

Itellan hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) onkin esittänyt, että lehtien kustantajille ryhdyttäisiin maksamaan jakelutukea. Samaa esitti liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen vuonna 2010 tekemässään selvityksessä. Pursiainen arvioi tuen tarpeeksi 26 miljoonaa euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriön lehtiasiain neuvottelukunta esitti määräaikaista tukea lehdistölle. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen asettamalla selvitysmiehellä Tuomas Harpfilla on maaliskuun alkuun aikaa selvittää, millaisilla ehdoilla lehdistöä voitaisiin tukea.

Viime viikko oli muutenkin valtion omistajaohjauksen kannalta erityisen murheellinen.

Perinteinen terästehdas Rautaruukki yhdistyi ruotsalaisen teräsyhtiön SSAB:n kanssa. Valtio omisti Solidiumin kautta Rautaruukista noin 40 prosenttia. Uudessa yhtiössä valta siirtyy SSAB:n entisille omistajille, jotka saavat osakkeista 58 prosenttia ja äänivallasta 75 prosenttia. Yhdistymisen seurauksena työntekijöiden määrän arvoidaan vähenevän noin 900 henkilöllä.

Perustellusti voi kysyä, mihin valtion omistajaohjauksella pyritään.