Jos taisteleva maailma unohtaa ympäristön, kaikki häviävät varmasti
Ilmastotoimista ja rahoituksesta pitäisi löytää sopu suurvaltojen kesken, jotka muissa asioissa ovat napit vastakkain.Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuoreen raportin mukaan fossiilisen energian kysyntä kääntyy maailmassa laskuun muutaman vuoden sisällä. Kehitys on toiveita herättävää, mutta liian hidasta. Konsulttiyhtiön PwC:n analyysin mukaan maailman talouden hiili-intensiteetti laski viime vuonna vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. Valtaosa ihmiskunnan käyttämästä energiasta on edelleen hiiltä ja öljyä.
YK:n seuraava ilmastokokous järjestetään marraskuussa Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa. Paineet ovat kovat, sillä Pariisin ilmastosopimuksen tavoite rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen on karkaamassa käsistä. Kuluvasta vuodesta on tulossa mahdollisesti ensimmäinen, jolloin 1,5 asteen raja rikkoutuu. Bakussa on kyse ennen muuta rahasta (MT 21.10.). Päävastuun kantavat länsimaat haluavat, että nousevat taloudet ja muun muassa rikkaat öljyvaltiot kantavat oman osuutensa ilmastorahoituksesta. Pariisissa sovittiin vuonna 2025 100 miljardin euron vuotuisesta rahoituksesta kehitysmaille. Nyt vaatimukset ovat moninkertaistuneet. Rahoituksesta puhutaan myös käynnissä olevassa YK:n luontokokouksessa Kolumbian Calissa.
Markkinatalous ohjaa jo maailmaa kestävämpään suuntaan, mutta ilman poliittisia toimia vauhti jää liian hitaaksi
Geopoliittisen tilanteen kärjistyminen heittää väistämättä varjon luonnonsuojelun ja ilmastopolitiikan ylle. Toimista ja rahoituksesta pitäisi löytää sopu suurvaltojen kesken, jotka muissa asioissa ovat napit vastakkain. Jos Donald Trump voittaa Yhdysvaltojen vaalit, maa todennäköisesti vetäytyy jälleen ilmastosopimuksesta. Markkinatalous ohjaa jo maailmaa kestävämpään suuntaan, mutta ilman poliittisia toimia vauhti jää liian hitaaksi. Sekä ilmastonmuutos että luontokato etenevät sellaista vauhtia, että ne uhkaavat kehitystä niin köyhissä kuin rikkaissakin maissa. Sotilaalliset konfliktit ja kiihtyvä asevarustelu ovat ympäristön kannalta kuitenkin se kaikkein pahin uhka. Parhaimmillaan maapallon tulevaisuus voi taas olla se yhteinen nimittäjä, jonka ympärillä täysin erilaisia arvoja edustavat maat voivat löytää yhteisiä etuja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








