EU haluaa Kiinan ja öljyntuottajamaat maksamaan ilmastotoimia: ”Vauraat öljymaat istuvat neuvotteluissa samassa ryhmässä kuin maailman köyhimmät maat”
Yritykset kaihtavat Azerbaidžania, joka isännöi tänä vuonna YK:n ilmastokokousta. Maa havittelee öljyn ja maakaasun myyntiä Eurooppaan.
Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa porattiin öljyä heinäkuussa. Ilmastokokous käynnistyy kaupungissa 11. marraskuuta. Yli 90 prosenttia Azerbaidžanin vientituloista ja 64 prosenttia valtion tuloista tulee fossiilisista polttoaineista. Kuva: Vano Shlamov / LehtikuvaKuka kuittaa laskun kehittyvien maiden ilmastotoimista?
Bakun ilmastokokous keskittyy pitkälti ilmastorahoitukseen. Isoin kysymys on vuoden 2025 jälkeisestä ilmastorahoitustavoitteesta sopiminen.
YK:n COP29-ilmastokokous järjestetään Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa 11. marraskuuta alkaen.
Eniten maaryhmiä jakavat näkemykset rahoituksesta, sanoo yksi EU:n kolmesta pääneuvottelijasta, rahoitukseen keskittyvä ympäristöministeriön ympäristöneuvos Outi Honkatukia.
”Kuka maksaa, kuinka paljon ja kenelle maksetaan. Nämä keskeiset rahoituskohdat ovat kaikista hankalimmat.”
”Siellä tulee olemaan vaikeita keskusteluja ja vaikeita neuvotteluja.” Outi Honkatukia
EU on tällä hetkellä suurin ilmastorahoittaja. Ukrainaa sotaponnisteluissa tukeva unioni haluaa, että ilmastotoimia käyvät rahoittamaan muutkin kuin perinteiset teollisuusmaat.
Kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitus tuli OECD-maiden harteille, kun rahoittajajoukko määriteltiin 1990-luvun alussa.
”Nyt pitäisi saada Kiinan kaltaiset nopeasti kasvavat taloudet mukaan ilmastotoimia rahoittamaan. Öljyntuottajavaltioilla on jo korkeampi bruttokansantuote per nuppi kuin monessa EU-maassa – silti nämä vauraat öljymaat istuvat ilmastoneuvotteluissa samassa ryhmässä kuin maailman köyhimmät maat”, sanoo Honkatukia.
”Siellä tulee olemaan vaikeita keskusteluja ja vaikeita neuvotteluja. Edelleen käydään keskustelua hyvin periaatteellistakin kysymyksistä.”
”Esitykset tarpeista liikkuvat biljoonissa.” Marjo Nummelin
Rahoittajamaiden lisäksi yhteisymmärrykseen pitäisi päästä rahoituksen tasosta ja muidenkin rahavirtojen roolista kuin julkisista lahja- ja kehitysapurahoista.
Rahoituksen ydin muodostuu Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelinin mukaan jatkossakin julkisesta rahoituksesta, mutta lisäksi mukana olisi toinen taso kattamaan kaikki rahoitusvirrat, mukaan lukien yksityisen rahoituksen ja kehittyvien maiden oman rahoituksen.
Pariisin ilmastokokouksessa sovittiin aikanaan, että vuosina 2020–2025 kehittyneet maat suuntaavat kehittyville maille sata miljardia dollaria joka vuosi.
Kehitysmaiden vaatimukset ovat nyt Nummelinin mukaan paljon suurempia. ”Esitykset tarpeista liikkuvat biljoonissa.”
Maa ei varsinaisesti ole aiemmin ollut ilmastoneuvottelujen ytimessä.
Azerbaidžanin valinta ilmastokokouksen puheenjohtajamaaksi yllätti monet, sillä maa ei varsinaisesti ole aiemmin ollut ilmastoneuvottelujen ytimessä. Mitä se tarkoittaa neuvottelujen kannalta?
Honkatukian mukaan iso kysymys on, saako puheenjohtaja ohjattua ja paketoitua neuvottelut maaliin asti. ”Hyvä ja taitava puheenjohtajahan voi pelastaa huononkin kokouksen.”
Azerbaidžanin kokouksen järjestäjät ovat Honkatukian mukaan selkeästi aktivoituneet tämän vuoden aikana.
”He ovat varmaan nyt ihan kelvollisia puheenjohtajia”, kertoo lokakuun toisella viikolla Bakussa valmistelevissa kokouksissa käynyt Honkatukia.
Isäntänä korruptoitunut öljymaa
Bakun ilmastokokouksen puheenjohtaja on Azerbaidžanin ympäristöministeri Muxtar Babayev, joka ennen politiikkaan tuloaan toimi 26 vuotta Azerbaidžanin valtiollisen öljy-yhtiön johtajana.
Azerbaidžanilla on runsaat öljy- ja kaasuvarannot. Azerbaidžan haluaa myydä maakaasua ja öljyä Eurooppaan, kun maanosa pyristelee eroon venäläisestä energiasta. Yli 90 prosenttia Azerbaidžanin vientituloista ja 64 prosenttia valtion tuloista tulee fossiilisista polttoaineista.
Azerbaidžan on vedonnut, että sotivat maat laskisivat aseensa ympäristökokouksen ajaksi. Ilmastoaktivisti, entinen Unileverin johtaja Paul Polman sanoi, että rauhanvetoomus on yritys kääntää maailman katseet Vuoristo-Karabahin viime vuoden tapahtumista, joita Armenian pääministeri kuvaili etniseksi puhdistukseksi. Polman vaatii 300 poliittisen vangin vapauttamista ennen ilmastokokouksen alkua, Guardian-lehti kertoo.
Azerbaidžan on korruptoitunut diktatuuri, jolla on synkkä ihmisoikeushistoria. Suomi on korruptiota tarkkailevan Transparency International -järjestön listalla sijalla 2, Azerbaidžan taas sijalla 154 mukana olevista 180 maasta.
Ihmisoikeusongelmat, korruptio ja fossiilisiin polttoaineisiin nojaava Azerbaidžanin talous ovat herättäneet kritiikkiä isäntämaan valinnasta.
Suomi ei tänä vuonna laita pystyyn paviljonkia kokouksen messualueelle.
”Monet yritykset kaihtavat Azerbaidžania. Heillä katse on jo vuoden päästä Brasiliassa, että sinne tulisi merkittävämpiä yritysvaltuuskuntia kuin tämän vuoden Bakuun”, kertoo Honkatukia.
Nummelin huomauttaa, että Dubain kokouksessa saatiin kuitenkin aikaan merkittävä päätös fossiilisista polttoaineista luopumisesta, vaikka kokous pidettiin öljymaassa.
”Ei ole ensimmäinen kerta, kun USA:n presidentinvaalit voivat sotkea ilmastokokouksen.” Outi Honkatukia
Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään kuusi päivää ennen Bakun kokouksen alkua.
”Se on tietenkin hirveän suuri kysymysmerkki. Ei ole ensimmäinen kerta, kun USA:n presidentinvaalit voivat sotkea ilmastokokouksen. Ihan vastaava oli Marrakešin ilmastokokouksessa vuonna 2016, jolloin kaikki odottivat Clintonin voittoa ja sen veikin Trump”, kertoo Honkatukia.
Jos republikaanit nyt voittavat, se lyö Honkatukian mukaan hyvin vahvan leiman kokoukseen. ”Sillä on merkitystä, onko USA mukana rahoittajien joukossa.”
Jos ei, heruuko EU-mailta merkittävästi enemmän rahaa?
”Viimeksi EU hyvin pitkälti paikkasi Trumpin valinnan jälkeen rahoitusvajetta, minkä USA jätti. Onko EU valmis jälleen paikkaamaan?”, pohtii Honkatukia.
Valtiontalouden tilanne on heikko muissakin Euroopan maissa. EU tukee Ukrainaa sotaponnisteluissa. Mihin kansalaiset haluavat verorahojaan ohjata?
EU on tällä hetkellä suurin ilmastorahoittaja.
Metsille tai maataloudelle ei Honkatukian mukaan ole tulossa Bakun kokouksesta uusia velvoitteita.
”Toki siellä keskustellaan maatalousohjelmasta ja maatalouden ilmastotoimista, mutta nämä ovat enemmän esillä varsinaisen neuvotteluagendan ulkopuolella.”
Nummelinin mukaan maatalouden ilmastotoimet on tärkeä aihe pitää mukana keskusteluissa.
Bakussa odotetaan sopua päästöoikeuskaupan vuosia hiotuista markkinamekanismeista. Suomi pitää Nummelinin mukaan myös esillä tyttöjen ja naisten asemaa ilmastotyössä.
Lisäksi kokouksessa jatketaan työtä fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi. Siitä maat linjasivat viime vuonna Dubain ilmastokokouksessa.
”Belemin kokouksesta odotetaan erittäin merkittävää ilmastokokousta.” Outi Honkatukia
Onko päästöjen hillinnässä edistytty?
Viime aikoina uutiset ovat olleet huonoja.
Ihmiskunta on peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla, Bioscience-tiedelehdessä julkistettu katsaus kertoo. Fossiilisten polttoaineiden päästöt ovat kasvaneet ennätyslukemiin. Konsulttiyhtiö PwC:n analyysin mukaan maailman hiili-intensiteetti laski viime vuonna vain noin prosentin, eli vähiten yli kymmeneen vuoteen.
”Tilannehan tietenkin on koko ajan huolestuttava. On selvää, että emme ole lähimainkaan sillä polulla, että oltaisiin pysymässä enintään 1,5 asteen lämpenemisessä”, sanoo Nummelin.
Hurrikaanit ja sään ääri-ilmiöt eivät enää ole huomispäivän asiaa, Nummelin huomauttaa. ”Ilmastonmuutos alkaa olla yhä enemmän näkyvillä.”
Pyrkimisestä alle 1,5 asteen lämpenemiseen suhteessa esiteolliseen aikaan sovittiin Pariisin ilmastokokouksessa.
Maiden pitäisi antaa viimeistään ensi vuoden puolella päästövähennysvelvoitteensa eli tiekartat fossiilisista polttoaineista irtautumiseen. Niitä käsitellään ensi vuonna Brasiliassa Belemin ilmastokokouksessa.
Sademetsien keskellä pidettävässä kokouksessa metsäasiat ovat keskeisesti esillä, arvioi Honkatukia. ”Belemin kokouksesta odotetaan erittäin merkittävää ilmastokokousta.”
Stubb ja Mykkänen mukana
Bakun ilmastokokoukseen odotetaan noin 40 000 ihmistä 180 maasta.
Suomesta Bakuun lähtee 40 hengen valtuuskunta, jossa mukana ovat muun muassa maa- ja metsätalousministeriö ja MTK.
Suomelle ei tule Bakun kokoukseen omaa paviljonkia. Kokoukseen lähtee mukaan yrityksiä, kaupunkeja, yliopistoja ja kolmannen sektorin edustajia.
Valtionjohtajien kokoukseen osallistuu presidentti Alexander Stubb ja ministerien osuuteen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.)
Viime vuoden Dubain ilmastokokous oli kaikkien aikojen suurin yli sadalla tuhannella osanottajallaan.
Seuraava ilmastokokous järjestetään ensi vuonna Brasiliassa, Amazonin alueella Belemissä.
Climate home news: Azerbaijan pursues clean energy to export more ‘god-given’ gas to Europe
Guardian: Oil industry veteran to lead next round of Cop climate change summit
Guardian: Azerbaijan accused of hypocrisy after calling for Cop29 global truce
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
