Pääsiäisenä hyvä hetki hengähtää

Pääsiäinen on kristittyjen merkittävin mutta myös eri uskontokuntia yhdistävä juhla. Tämä näkyy suomalaisen pääsiäisen vietossa: tavoissa ja ruokaperinteessä on vaikutteita sekä idästä että lännestä.

Pääsiäisen ruokaperinne kiteytyy tänäkin päivänä tietyllä tavalla yhä paastoon, joka alkaa laskiaista seuraavana tuhkakeskiviikkona ja päättyy pääsiäislauantaina. Suuren paaston jälkeen on lupa nauttia herkuista notkuvan pöydän antimista.

Lähes kaikki suomalaiset yhdistävät pääsiäiseen mämmin tai kananmunat, mutta yhtä lailla juhlapyhän herkkuihin lukeutuvat myös lammasruuat.

Vaikka kauppa myy taas kerran uusiseelantilaislihaa näyttävin tarjouksin, yhä useampi haluaa pääsiäispöytäänsä nimenomaan kotimaista karitsan- eli nuoren lampaan lihaa.

Karitsanlihan kulutus kasvoi Suomessa viime vuonna 14 prosenttia 1,8 miljoonaan kiloon, ja valtaosa kasvusta oli nimenomaan kotimaista lihaa. Nyt noin puolet suomalaisten syömästä karitsasta on kotimaista. (MT 21.3.)

Kiinnostus kotimaiseen ei silti näy suomalaistuottajien kukkarossa, sillä lampaan tuottajahinta laahaa meillä kaukana EU:n keskihinnasta. Suomalainen lammastila saa tuottamastaan lihakilosta vajaan kolmanneksen vähemmän kuin muualla unionissa. Työtä tuotanto teettää kuitenkin jopa enemmän tiukkojen laatuvaatimusten takia.

Pääsiäinen ei ole vain nautiskelua ruokapöydän ääressä; moni hiljentyy pyhien viettoon luonnon parissa.

Hiljainen viikko ja pääsiäinen osuvat yleensä ajankohtaan, jolloin talven valta alkaa taittua. Kyse onkin vahvasti kevään juhlasta: pääsiäisenä kuollut herää elämään, pimeys väistyy ja valon määrä lisääntyy.

Pakkaset ovat paukkuneet koko maassa vielä tällä viikolla, mutta vähitellen luonto on taas kerran viriämässä uuteen kasvuun. Maatiloilla tämä merkitsee valmistautumista pian alkavaan kasvukauteen. Odotus on toivoa täynnä.

Kevätkylvöt tietävät vuoden kiivainta työsesonkia viljelijöille: pitkiä työpäiviä ja osin henkisiäkin paineita. Kylvöissä onnistuminen on tärkeää, sillä silloin luodaan pohja kasvukauden sadolle.

Tänä keväänä kasvukauden odotuksen iloa varjostaa tuotannon poikkeuksellisen heikko kannattavuus. Monella tilalla vakavat talousvaikeudet ja kasvanut työmäärä syövät eväitä jaksamiselta. Keväästä on vaikea iloita, jos uhkana on pahimmillaan oman elinkeinon, ehkä kodinkin menettäminen.

Viljelijöiden 11. maaliskuuta järjestämä traktorimarssi Helsingissä lisäsi suomalaisten ymmärrystä maatalouden talousahdingosta. Gallup Elintarviketiedon kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia kansasta arvioi viljelijöiden taloustilanteen joko melko tai erittäin huonoksi. (MT 16.3.)

Moni helsinkiläinen katujen varsilla näytti tukensa nostamalla peukkua ohi ajaville traktoreille. Toivottavasti ymmärrys ja tuki ulottuvat aina kaupan tiskille.

Me jokainen voimme osaltamme helpottaa tilojen ahdinkoa ja turvata suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuutta suosimalla kotimaisia elintarvikkeita valinnoissamme – esimerkiksi nyt tehtävillä pääsiäisostoksilla.

Useimmille meistä pääsiäinen merkitsee hengähdystaukoa arjen töistä. Suurin osa työpaikoista sulkee ovensa pitkäperjantaista pääsiäismaanantaihin.

On toivottavaa, että myös moni elinkeinonharjoittaja ehtisi käyttää pääsiäisenä aikaa lepäämiseen. Viljelijänkin on hyvä hetki hengähtää ja ladata akkuja kevään kiireisiin. Omasta jaksamisesta täytyy ja kannattaa pitää huolta.

Lepäämiseen on hyvä liittää myös aikaa läheisten ihmisten kanssa. Tekeminen ja kiire kuormittavat turhan usein ihmissuhteita. Pääsiäisen vietto toivottavasti tarjoaa mahdollisuuden korjata tilannetta.