Kiinteistöverotuksen perusteet kaipaavat päivittämistä
Alueiden eriytyminen on otettava huomioon kiinteistöverotuksessa nykyistä paremmin.
Asuinrakennuksen arvo voi erota huomattavasti perintö- ja kiinteistöverotuksessa. Kuva: Jaana Kankaanpää6.7.202606:30
Lue artikkelin tiivistelmä- Kiinteistöverotus perustuu rakennuttamiskustannuksiin eikä myyntiarvoon, mikä voi johtaa epäreiluiksi koettuihin tilanteisiin.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Asuinkiinteistön käsiinsä saava perikunta saattaa yllättyä perinnön verovaikutuksista. Esimerkiksi syrjäisen sijainnin tai heikon kunnon vuoksi jälleenmyyntiarvoltaan vähäinen kiinteistö saattaa osoittautua kiinteistöveroarvoltaan perintöverotuksen arvoa hintavammaksi.
Näin kävi muun muassa perikunnalle, joka peri Varsinais-Suomen Yläneellä sijaitsevan rintamamiestalon. Perunkirjoittaja arvioi talon hinnaksi 30 000 euroa. Kiinteistöverotuksessa talon arvoksi määriteltiin kuitenkin sen aiempi, huomattavasti korkeampi arvo (MT 28.6.).
Tämä johtuu siitä, että kiinteistöverotuksessa arvottaminen ei perustu todennäköiseen myyntiarvoon, vaan vastaavan kohteen rakennuttamiskustannuksiin ja maaperän arvoon. Verottaja huomioi arvonmäärityksessä ikävähennyksen. Esimerkiksi perusparannukset voivat toisaalta nostaa kohteen arvoa verottajan silmissä. Maaperän verotus pohjautuu maapohjan yleiseen kiinteistöveroprosenttiin.
Perinnönsaajista tilanne voi tuntua epäreilulta. Perikunta saattaa saada käsiinsä kiinteistön, jonka jälleenmyyntiarvo on heikko, mutta kiinteistöverotuksessa tätä ei oteta huomioon.
Perinnönsaajista tilanne voi tuntua epäreilulta.
Kiinteistöverotuksen perusteet ovat 1970-luvulta. Rakennusten hinnat ovat kuitenkin vuosien kuluessa merkittävästi eriytyneet eri puolilla maata, minkä tulisi näkyä verotusperusteissa. Kiinteistöverouudistusta on valmisteltu toistakymmentä vuotta. Yksi sen tavoitteista on päivittää rakennusten ja maapohjien arvot eri puolilla maata.
Kiinteistövero on kunnille tärkeä tulonlähde. Verotuksessa on hyväksyttävä tietty määrä kaavamaisuutta, eikä alueellisten erityispiirteiden täysimääräinen huomioon ottaminen ole mahdollista. Lakiuudistuksessa tulisi silti pyrkiä tasaamaan alueiden välisiä eroja nykyistä paremmin.
Kiinteistöveron määräytyminen vastaavan kohteen rakennuttamiskustannusten perusteella on ongelmallista, jos kiinteistön sijaintialueen vetovoiman vaikutusta jälleenmyyntiarvoon ei oteta huomioon.
Perintöverotus ottaa verovelvollisen näkökulman tällä hetkellä paremmin huomioon. Lainsäätäjän kannattaisi pohtia, miten myös kiinteistöverotus olisi päivitettävissä vastaamaan oikeustajua nykyistä paremmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
