Veronmaksaja on tänään sankari

Verotus herättää aina keskustelua ja tunteita. Oma verotus koetaan usein liian kireäksi, mutta monen muun verotusta voisi kyllä lisätä. Veroista puhutaan erityisesti tänään, koska viime vuoden verotiedot tulevat julkisiksi. Tavallisen veronmaksajan kannalta julkisuudella ei ole isoa vaikutusta, koska lehdet keskittyvät julkisuuden henkilöiden ja suurituloisten verotietoihin.

Viime vuoden verotukseen liittyy poikkeuksellisenkin paljon mielenkiintoa, koska koronan pelättiin leikkaavan verotuloja reippaasti. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaikka verojen kokonaiskertymä pieneni hieman. Koronasta huolimatta tuloveroja kerättiin viime vuonna 400 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Yhteensä tuloveroja kertyi Verohallinnon mukaan 37,7 miljardia euroa.

Henkilöiden pääomatuloista kertyi yhteensä hieman edellisvuotta enemmän 3,1 miljardia euroa, mutta yhteisöverojen määrä laski noin kuusi prosenttia 5,4 miljardiin euroon. Yhteensä kaikkia veroja kertyi noin 69 miljardia euroa eli noin miljardi vähemmän kuin edellisvuonna. Verohallinnon mukaan lasku johtui siitä, että arvonlisäveroa, yhteisöveroa, lähdeveroa ja autoveroa kerättiin edellisvuotta vähemmän.

Verotulojen ennakoitua pienempi pudotus myös tänä vuonna näkyi hallituksen viikko sitten antamassa neljännessä lisäbudjetissa. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardilla eurolla. Koska myös menot vähenevät ennakoitua paremman talouskehityksen ansioista, valtion nettolainanotto alenee noin 2,2 miljardia euroa.

Suurena veropäivänä keskustelu verotuksen tasosta saa lisäkierroksia. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) otti keskusteluun ennakkoa jo syyskuussa.

Hän pohti Keskuskauppakamarin veropäivässä, että ansiotulojen verotuksen keventäminen voisi sopia jo tämän hallituksen pöydälle. Välitöntä verohelpotusta ei ole tulossa, koska Saarikon pohdinta kohdistui – suhdannetilanteesta riippuen – aikaisintaan vuoden 2023 verotukseen.

Saarikon pohdinta ei saanut tukea muilta hallituspuolueilta, mutta eduskunnassa tuloverotuksen mahdollista kevennystä tulevaisuudessa ei tyrmätä. (Yle 8.11.)

Ylen tuoreen kyselyn mukaan iso osa kansanedustajista on sitä mieltä, että työn verotuksen keventäminen voi olla jo lähiaikoina tarpeellinen keino vauhdittamaan taloutta. Kyselyyn vastanneista 119 kansanedustajasta 85 oli verotuksen mahdollisen alentamisen puolesta, 12 vastaan ja 22 ei osannut sanoa kantaansa.

Verotuksen tason lisäksi keskustelua käydään verotuksen julkisuudesta. Suuri osa suomalaista haluaisi pitää omat tulonsa ja veronsa omana tietonaan, mutta muiden verotiedot kiinnostavat kokonaisuutta enemmän.

Yli sadantuhannen euron tulojen saajat voivat anoa nimensä poistamista tiedotusvälineille toimitettavista listoista. Yli satatuhatta euroa ansainneita on noin 99 000

Pyynnöstä ei ole käytännössä hyötyä. Helsingin hallinto-oikeus päätti viime keväänä, että tiedotusvälineillä on oikeus saada nimilista niistä, jotka haluavat estää tietojensa luovuttamisen. Halutessaan toimittajat voivat kaivaa nimilistojen pohjalta tuloverotiedot esiin verotoimistojen asiakaspäätteiltä tai puhelimitse kysymällä. Pyyntö verotietojen salaamisesta onkin tehokas keino saada verotietonsa julkisuuteen.

Verotietojen avoimuus on osa demokratiaa. Verotietojen salaamiseen ei ole tarvettakaan, koska hyvät veronmaksajat ovat koko yhteiskunnan kannalta sankareita. On tärkeää ymmärtää verotuksen ja yhteiskunnan kustantamien palvelujen suora yhteys. Veroista maksetaan kaikki yhteiskunnan rakenteet, palvelut, tulonsiirrot ja velat.

Veromaksajat voivat olla ylpeitä osallistumisestaan yhteiskunnan rahoittamiseen. Jokainen osallistuu talkoisiin mahdollisuuksiensa mukaan.

Jokainen osallistuu talkoisiin mahdollisuuksiensa mukaan.