Unkarin ja Turkin vitkuttelu oli nöyryytys Ruotsille

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson (vas.) ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán tapsivat perjantaina Budapestissä, kun Unkarin parlamentti hyväksyi Ruotsin Nato-jäsenyyden. Kuva: Attila Kisbenedek

Unkarin parlamentti hyväksyi maanantaina lähes yksimielisesti Ruotsin Nato-jäsenyyden. Unkarin päätös kesti, koska Unkarin pääministeri Viktor Orbán halusi pitkittää päätöstä. Orbán oli kyllä aikaisemmin sanonut, ettei Unkari ole viimeinen jäsenyyden hyväksyvä maa. Turkin parlamentti ja presidentti Recep Erdoğan hyväksyivät Ruotsin jäsenyyden tammikuun lopussa.

Kyse ei ollut Ruotsin sopimattomuudesta Nato-jäseneksi, vaan Orbánin tyytymättömyydestä maansa kohteluun EU:ssa. Yksi syy oli Orbánin oman puolueen Fideszin Suomen ja Ruotsin veljespuolueiden ja monien muiden EPP:n johtajien nuiva mielipide Unkarin oikeusvaltiotilanteesta. He vaativat, että Orbánin puoluetoverit on erotettava EU-parlamentin kokoomusryhmästä eli EPP:stä.

Ruotsille Unkarin vitkuttelu oli jonkinasteinen nöyryytys varsinkin, kun Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi lähes vuosi ennen Ruotsia. Ruotsin kannalta liittyminen sotilasliittoon on historiallisesti merkittävä suunnanmuutos. Entinen suurvalta onnistui pysymään puolueettomana ja sotien ulkopuolella yli 200 vuotta. Sinä aikana käytiin muun muassa kaksi maailmansotaa. Kaupankäyntiä puolueettomuus ei sentään tänä aikana estänyt.

Kauppaa käytiin myös nyt, mutta sitä edelsi Orbánin näytös. Hänen mielestään ennen Nato-päätöksen käsittelyä Ruotsin ulkoministerin Ulf Kristerssonin pitää tulla vierailulle Budapestiin. Kristersson kieltäytyi, mutta niin vain vierailu toteutui viime perjantaina. Tyhjin käsin ei Kristerssonin tarvinnut Budapestistä lähteä, koska myötäjäisinä oli kaupat neljästä Saab Gripen -hävittäjästä. Aiemmin Unkarilla on ollut jo 14 Gripeniä.

Suomen ja erityisesti Ruotsin Nato-jäsenyydet olivat eräänlainen kokoelma Unkarilaisia rapsodioita, joiden säveltäjänä toimi pääministeri Orbán alkuperäisen säveltäjän Franz Lisztin sijaan.

Tässä tapauksessa taiteellinen vaikutelma ei ole tärkeintä, vaan lopputulos. Kaikki Pohjoismaat ovat nyt Naton jäseniä. Se ei varmaankaan ollut Venäjän tavoite hyökkäyksellä Ukrainaan.