Talouden realiteetit hiertävät hallitusneuvotteluissa

Hallituksen muodostajalla, kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla on tekemistä sovittaa hallintusneuvotteluissa olevien puolueiden näkemyksiä yhteen. Kuva: Carolina Husu

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johtamissa hallitusneuvotteluissa on meneillään kolmas viikko. Mitä pidemmälle neuvottelut menevät, sitä vaikeampia niistä tulee. Avainkysymys on talouden raamien löytyminen. Kun se on selvillä, voidaan muissa neuvottelupöydissä päättää eri sektoreita koskevista yksityiskohdista.

Myös periaatteellisia kysymyksiä on edelleen auki. Hallituspuolueille on vielä paljon yhteen sovitettavaa muun muassa maahanmuutossa, ilmastopolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Tämä näkyi myös eilisaamun tiedotustilaisuudessa.

Suurista talouden suuntaviivoista hallitusneuvotteluihin osallistuvilla puolueilla ei ole yhteen sovittamattomia erimielisyyksiä. Taloutta on tarkoitus sopeuttaa hallituskaudella reippaasti. Se tehdään pääosin leikkausten avulla, koska puolueilla on samansuuntaiset näkemykset muun muassa verotuksesta. Tuloverotusta ei olla näillä näkyminen kiristämässä.

Mahdolliset hallituspuolueet ovat samoilla linjoilla kuin suurin osa kansalaisista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreen Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan puolet suomalaisista on sitä mieltä, että verotus on Suomessa liian ankaraa. Kolmasosan mielestä näin ei ole ja viidesosa ei ota asiaan kantaa.

Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpään mukaan aiemmin tyytymättömyys korkeaan verotukseen on ollut erityisesti kokoomuksen äänestäjiä yhdistävä piirre, mutta nyt tyytymättömyys on suurinta perussuomalaisten joukoissa. Heistä 83 prosenttia pitää verotusta liian ankarana. Kokoomuslaisista tätä mieltä on 71 prosenttia.

Evan kyselyssä näkyy selvästi jako poliittiseen oikeistoon ja vasemmistoon. Tyytyväisimpiä verotuksen tasoon ovat vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät. Näiden puolueiden äänestäjistä noin 70 prosenttia torjuu väitteen verotuksen liiallisesta ankaruudesta Suomessa.

Suomalaisten näkemykset verotuksen kireydestä ovat kuitenkin lientyneet vuodesta 2002. Silloin 70 prosenttia suomalaista piti verotusta liian kireänä. Kujanpään arvion mukaan verotuksen hyväksyttävyyttä on lisännyt kansalaisten huoli julkisen talouden velkaantumisen nopeasta kasvusta.

Tämä näkyy muun muassa siinä, että enemmistö suomalaisista katsoo, ettei verotusta tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen. Suomalaisten sitoutumista hyvinvointivaltion ajatukseen laajoista julkisista palveluista ja tuloerojen tasaamisesta kuvaa Kujanpään mukaan se, että vain 29 suomalaisista on sitä mieltä, että väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja tasataan verotuksen kautta liian paljon.

Evan kyselyn tulokset ovat verotuksen suhteen samansuuntaiset Maaseudun Tulevaisuuden huhtikuussa teettämän kyselyn kanssa. MT:n kyselyssä valtiontaloutta kohentaisi verotusta kiristämällä noin viidennes ja kuluja leikkaamalla noin 60 prosenttia vastaajista. Noin 40 prosenttia vastaajista kannatti kuuden miljardin euron sopeutusta vaalikauden aikana. (MT 28.4.)

Kyselyjen perusteella kansalaiset eivät halua lisää veroja, mutta eivät myöskään palvelujen alasajoa. Hallitusneuvotteluissa on odotettavissa vielä useita vaikeita hetkiä, koska julkinen sektori ei ole talousongelmiensa kanssa yksin. Hintojen ja korkojen nopea nousu on ajanut yhä useamman kotitalouden talousvaikeuksiin. Kelan mukaan palkka- tai yritystuloja saavien osuus toimeentulotukea eli muun muassa asumistukea saavista kasvoi kuudesta prosentista yhdeksään prosenttiin vuosia 2017–2022.

Hallitusneuvottelijoilla on ratkottava vaikea talouteen liittyvä yhtälö. Verotusta ei haluta kiristää eikä palveluja leikata, mutta sopeuttaa pitäisi. Ennen kuin hallitusohjelma saadaan valmiiksi, joudutaan Säätytalolla viettämään vielä unettomia öitä.