Mäkkäri ei yritäkään pestä itseään sinivalkoiseksi – pikaruoka-alan kannattaisi lisätä kotimaisuutta jo oman etunsa takia

Pikaruokaketjut eivät perinteisesti ole loistaneet raaka-aineiden kotimaisuudessa. Aina ne eivät myöskään ole kertoneet ruuan alkuperästä aivan avoimesti. Lihan kotimaisuus tuntuu olevan monilla ketjuilla pyrkimyksenä, mutta jostain syystä toteutus jää puolitiehen.

Uuteen nousuun Suomessa päässyt McDonald’s ei ole koskaan erityisesti profiloitunut kotimaisten raaka-aineiden käyttäjänä. Suomen McDonald’sin toimitusjohtaja Olli Johansson kertoo kotimaisten raaka-aineiden käytön rajoittuvan sämpylöihin, maitoon ja luomukananmuniin (MT 14.9.). Naudanlihan toimittaja on vaihtumassa puolalaisesta tanskalaiseen. Tuttuun tapaan Johansson toteaa, että kotimaiset raaka-aineet kyllä kiinnostavat, kun saatavuus on kunnossa.

Isojen pikaruokaketjujen volyymit ovat isoja ja saatavuuden on tietenkin oltava kunnossa. Kotimaisen naudanlihan saatavuudessa on ajoittain ollut todellisiakin ongelmia mutta viime kädessä kyse on sitoutumisesta. Hesburger rakensi pitkään mainettaan kotimaisen lihan ympärille. Sinivalkoiset värit pysyivät pakkauksissa pitkään senkin jälkeen, kun naudanlihan alkuperä vaihtui ulkomaiseen. Pari vuotta sitten kohistiin Kotipizzan siirtymisestä osin ulkomaiseen lihaan, vaikka yhtiö oli muutamaa vuotta aiemmin linjannut näyttävästi käyttävänsä vain kotimaista.

MT:n viime vuonna tekemässä selvityksessä isot pikaruokaketjut kertoivat lihan alkuperäksi pääosin Euroopan unionin (MT 12.2.2025). Poikkeuksiakin toki on. Noin 40 ravintolaa pyörittävä Friends and Brgrs sanoo käyttävänsä 95 prosenttisesti kotimaisia raaka-aineita. Ketju myös järjestää vuotuisia tuottajapäiviä. ABC-ketjun noutopöydän liha on jo pitkään ollut kotimaista. Samoin lounasruokaketju Antellin. Tarjoilupaikkojen lihan alkuperästä on asetuksen mukaan ilmoitettava asiakkaille kirjallisesti. Pääosin näin tapahtuukin, mutta myös puutteita on. Joskus alkuperälistoja pitää kysellä tiskin alta tai niitä ei ole ollenkaan saatavilla (MT 5.8.).

Ruuan omavaraisuusaste on Suomessa korkea. Melkein kaikki kaupassa myytävä liha on kotimaista. Tuontilihaa kulutetaan pääosin ravintoloissa. Kaikkia asiakasryhmiä se ei tunnu haittaavan, mistä esimerkiksi McDonald’sin viimeaikainen menestys kertoo. Taloudellisesti tiukkoina aikoina edullinen hinta korostuu valintaperusteena. Osin kyse on tietämättömyydestä. Alkuperän ilmoittamisvaatimusta ravintoloissa voisi edelleen kiristää. Ruuan alkuperä tulisi ilmoittaa asiakkaalle yksiselitteisesti ja selkeästi jo ennen ruuan tilaamista.

Isojen kansainvälisten ketjuravintoloiden on helpointa tukeutua monikansallisiin kilpailutuksiin. Niissä suomalaisen elintarviketeollisuuden voi olla vaikeaa pärjätä. Ravintola-alan tulisi yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa selvittää mitä mahdollisia ongelmia kotimaisten tuotteiden saatavuudessa on ja miten tilannetta voitaisiin parantaa. Lihan tuottajahinta on Suomessa ollut Euroopan matalimmasta päästä. Jalostaminen voi olla kalliimpaa kuin EU:n keskeisissä lihantuottajamaissa. Hinnan ei pitäisi kuitenkaan olla este kotimaisten raaka-aineiden käytön lisäämiselle.

Syyskuussa voimaan astunut brasilialaisen lihan tuontikielto on herätys myös ravintola-alalle. Tuontiraaka-aineen turvallisuuteen ja saatavuuteen ei voi luottaa, ainakaan, jos se tulee EU:n ulkopuolelta. Vaikka eurooppalaisten raaka-aineiden käyttö on sinänsä jo askel eteenpäin, kannattaisi ketjuravintoloiden pohtia kotimaisen raaka-aineen käyttöä jo oman etunsakin takia. Mitä useampi euro annoksen hinnasta jää Suomeen, sitä useammalla on varaa käyttää ravintoloiden palveluja.