Sähköntarve ei saa jyrätä omistusoikeutta

Suomen datakeskusbuumin on arvioitu lisäävän sähkönkulutusta merkittävästi tulevina vuosina, vaikka vain osa hankkeista toteutuisi. Painetta sähkönsiirtoverkon laajentamiseen luo myös liikenteen sähköistyminen. Lisääntyvä kulutus nostanee sähkön hintaa, kunnes tarjonta kykenee vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.

Mikäli Suomi aikoo pärjätä investointikilpailussa laajemminkin, siirtoverkkojen on oltava kapasiteetiltaan riittäviä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on siksi oikealla asialla historiansa suurimmalla, peräti 5,2 miljardin euron investointiohjelmalla. Suomeen on kuitenkin ajan saatossa rakennettu myös tarpeeltaan epävarmoiksi osoittautuneita yhteyksiä. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi maanantaina tapauksesta, jossa Kaakkois-Suomeen rakennettiin 1990-luvulla sähkölinja siirtämään Venäjällä tuotettua sähköä Suomen verkkoon. Osin yksityisillä mailla kulkeva linja on alkuperäisessä tehtävässään tarpeeton tuonnin loputtua Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan takia. Rajan linjat eivät Fingridin mukaan ole turhia, sillä niiden avulla voidaan vähentää sähköverkon siirtohäviöitä (MT 21.9.).

Yksityisten maanomistajien näkökulmasta ilmassa on sekä myönteistä kehitystä että uhkakuvia. Eduskunnan kesällä 2025 hyväksymä lunastuslain uudistus korostaa omaisuudensuojan merkitystä. Kysymyksiä herättää tuore esitys uudesta yhdyskuntakehittämislaista, jonka pelätään ylikorostavan kuntien valtaa maankäytössä. Lait ovat kokonaisuus, jossa yhdyskuntakehittämislaki säätelee maapolitiikkaa ja jossa korvausten taso perusteineen määräytyy lunastuslaista.

Sähköverkon laajentaminen on tarpeen sekä investointien, huoltovarmuuden että alueellisen yhdenvertaisuuden vuoksi. Voimalinjojen rakentamisen on kuitenkin perustuttava huolelliseen tarvekartoitukseen ja valmisteluun. Todennäköisyys lunastusoikeudella kertaalleen haltuun otetun maa-alueen palauttamiselle omistajalleen on pieni, vaikka alueelle rakennettu linja osoittautuisi lopulta tarpeettomaksi. Alue tuskin olisi myöskään ennallaan siellä mahdollisesti tehtyjen hakkuiden ja maanmuokkausten takia.