Haluaako keskusta tehdä pääministeristä uuden Kekkosen? Ministeriöiden lakkautuksessa voisi hyvinkin olla järkeä

Keskusta yllätti tiistaina esittämällä Suomeen suurta hallintoremonttia jossa muun muassa ministeriöt lakkautettaisiin ja valtionhallintoa siirrettäisiin maakuntien vastuulle. Maakunnat saisivat jopa oikeuden antaa asetuksia. Tavoitteena puolueella on lopettaa palveluiden keskittyminen ja samalla säästää rahaa hallintoa karsimalla. Keskusta ei ole hallintouudistuksissa liikkeellä ensimmäistä kertaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana laajaa maakuntaitsehallintoa valmisteltiin pitkälle. Poliittisten lehmänkauppojen seurauksena siihen kytkettiin kokoomuksen toivoma terveydenhuollon valinnanvapaus, joka lopulta kaatoi koko hankkeen. Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana syntyi lopulta supistettu maakuntahallinto. Hyvinvointialueiksi nimetyt maakunnat pyörittävät sosiaali- ja terveyspalveluja ja pelastustoimea. Alun perin keskusta ajoi niille myös verotusoikeutta, mutta muutti kantaansa selvitysten jälkeen.

Kiinnostavinta tuoreessa esityksessä on ministeriöiden lakkauttaminen ja pääministerivetoiseen valtioneuvostoon siirtyminen Ruotsin mallin mukaan. Suomalaista valtionhallintoa on aiheesta syytetty siilomaiseksi. Ministeriöillä on laaja itsenäinen toimivalta, eivätkä eri puolueiden ministerit välttämättä pelaa aina samaan maaliin. Se on näkynyt muun muassa EU-vaikuttamisessa, jossa eri ministeriöistä on lähtenyt Brysselin pöytiin erilaisia viestejä. Kriisitilanteissa on säännöllisesti törmätty toimivaltaepäselvyyksiin. Yllättävät tilanteet eivät useinkaan rajoitu yhden ministeriön tontille.

Muissa puolueissa ei ole maakuntien vahvistamisesta innostuttu. Ministeriöiden lakkauttaminen on sen sijaan herättänyt varovaista kiinnostusta. Keskustan malli jättää kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä. Olisiko pääministeristä tarkoitus tehdä muiden ministerien pomo vai korvattaisiinko ministerit virkamiehillä? Mistä väitetyt säästöt todella syntyisivät? Ahvenanmaan esimerkki todistaa, että hyvinkin laaja alueellinen itsehallinto voi toimia. Eri asia on, halutaanko sellaista.

Hallintouudistukset kiinnostavat usein enemmän poliitikkoja kuin tavallisia kansalaisia. Jatkuvasti muuttuvien rakenteiden hahmottaminen on vaikeaa. Monissa kyselyissä suomalaiset haluaisivat lähinnä palauttaa valtaa presidentille. Keskustan avaus on silti hyvä lisä vaalien alla käytävään keskusteluun.