S-ryhmän kirje tuottajille antaa ketjusta ylimielisen kuvan

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes pitää S-ryhmän ensimmäistä viestiä yksipuolisena saneluna ja uutta neuvottelutarjousta näennäisenä. Kuva: Kimmo Haimi

Elintarvikemarkkinalain tuorein uudistus tulee voimaan vappuna eli 1. toukokuuta. Uudistuksen tarkoituksena on edistää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata ruokaketjussa heikoimmassa asemassa olevan eli alkutuottajan asemaa.

Lakia on uudistettu ahkerasti. Se tuli voimaan vuonna 2019, vuonna 2021 lakia täydennettiin muun muassa EU:n kauppatapadirektiivien edellyttämällä tavalla. Tänä vuonna lakia siis jälleen uudistettiin.

Useat uudistukset kertovat siitä, että ruuan tuottajien aseman vahvistaminen tarvitsee tuekseen yhä yksityiskohtaisemman lainsäädännön. Elintarvikeketjun oma itsesäätelyelin ei ole toiminut, vaikka kaupan mukaan se olisi riittävä turvaamaan kaikkien tasapuolisen kohtelun ruokaketjussa.

Toukokuun alussa voimaan tulevassa uusitussa elintarvikemarkkinalaissa määritellään muun muassa, että sallittu maksuaika on jatkossa pilaantuvien tuotteiden osalta 14 päivää. Pilaantumattomien tuotteiden osalta voidaan sopia enintään 30 päivän maksuajasta.

Tavarantoimittajan aloitteesta voidaan kuitenkin sopia maksuajan pidentämisestä nykyisin voimassa oleviin 30 ja 60 päivään. Muutokset eivät kuitenkaan koske ennen lain voimaantuloa solmittuja sopimuksia.

Lakimuutos koskee muun muassa kauppapuutarhoja, jotka ovat odottaneet muutoksesta helpotusta akuuttiin kassakriisiin. Näin ei kuitenkaan ole käymässä ainakaan S-ryhmän kanssa. Moni tuottaja ja muu elintarvikealan toimija sai viime viikolla S-ryhmältä kirjeen, jossa todettiin, että uuden lain mukaisen lyhyemmän maksuajan voi ottaa käyttöön, mutta se alentaa tuotteesta saatavaa hintaa. Myöhemmin tuottajat saivat toisen kirjeen, jossa mainittiin neuvottelu. (mt.fi 6.4.)

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes pitää ensimmäistä viestiä yksipuolisena saneluna ja uutta neuvottelutarjousta näennäisenä. Hänen mukaansa kasvihuonetuottajilta on jo tullut palautetta, ettei monikaan siirry lyhyempään maksuaikaan, jos samalla joudutaan laittamaan enemmän rahaa kaupparyhmän taskuun.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikbergin mielestä S-ryhmä liikkuu harmaalla alueella, kun se penää tavarantoimittajiltaan pikaisia vastauksia maksuaikamuutoksiin ja tarjoaa hinnanalennusta, jos mennään lain mukaisiin maksuaikoihin.

S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysahon mukaan molemminpuolisesti vahvistetut hinnat on neuvoteltu nykyiselle valikoimajaksolle ja pidemmälle maksuajalle tai tulevalle, ei vielä alkaneelle valikoimajaksolle. Tämän johdosta S-ryhmä käy jatkokeskusteluita toimittajien kanssa heidän mahdollisesti ottaessaan käyttöön lain mukaiset lyhyemmät maksuajat.

Päällysahon mukaan S-ryhmä noudattaa uutta lakia ja sen henkeä kaikissa olosuhteissa.

Remeksen mukaan kaupan toiminta ei ehkä ole laitonta, mutta vähintäänkin epäreilua ja osoitus, kuinka määräävä kaupan neuvotteluvoima on.

Wikbergin mielestä hinnanalennuksen kytkeminen lyhyempään maksuaikaan ei välttämättä ole lain vastaista, mutta se on lain hengen kannalta vähintäänkin kyseenalaista. Hänen mielestään voi miettiä, onko se hyvien kauppatapojen mukaista ja reilua.

Vaikka S-ryhmän toiminta saattaa olla lainmukaista, lain hengen mukaista se ei ole. Kauppaketjulle ei olisi ylitsepääsemätöntä lyhentää myös jo sovittujen toimitusten maksuaikaa. Talousvaikeuksissa oleville tuottajille se olisi merkittävä vastaantulo. S-ryhmän toimintatapa antaa kilpailulain mukaan määräävässä markkina-asemassa olevasta kauppaketjusta ylimielisen kuvan.

Kauppatavoissa on vielä paljon reiluuttamisen tarvetta. Wikberg on aivan oikeassa todetessaan, ettei S-ryhmällä mennyt viestinnällisesti ihan putkeen.

Olli Wikbergin mielestä S-ryhmä liikkuu harmaalla alueella.