Liikennekuolemat järkyttävät, mutta nuorten syyllistäminen ei paranna turvallisuutta

Liikennevalvontaa on Suomessa paikoittain lähes olemattoman vähän. Kuva: Jarno Mela

Pääkirjoitus|Liikenne

14.7.202504:30

Pääkirjoitus

Niklas Holmberg

Nuorten kuljettajien liikenneonnettomuudet ovat nousseet jälleen esille kevään ja kesän aikana. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että uutisia järkyttävistä onnettomuuksista on luettu liian usein. Syyttävä sormi osoittaa usein vuonna 2018 silloisen liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla tehtyyn ajokorttiuudistukseen. Uudistus helpotti ajokortin saamista poikkeusluvalla ja vähensi opetustuntien määrää. Tavoitteena oli alentaa ajokortin hintaa ja helpottaa nuorten liikkumista maaseudulla.

Ilta-Sanomien selvityksen mukaan Suomessa on uudistuksen jälkeen kuollut 40 alaikäistä nuorta auto-onnettomuuksissa joko kuljettajana tai matkustajana. Toinen puoli asiassa on, että myös nuorten liikennekuolemat ovat vähentyneet selvästi, kun verrataan vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen. Kaikkein nuorimpien, eli poikkeusluvalla ajavien tilanne ei ole parantunut, vaan jopa huonontunut. Selvästi eniten tieliikenteessä kuolee kuitenkin yli 75-vuotiaita.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti kesäkuussa hankkeen ajokorttilain muuttamiseksi. 17-vuotiailta kuljettajilta kielletään yöaikaan ajaminen ja autoihin tulee pakollinen lätkä. Autokouluun tulee hieman lisää koulutusta riskien tunnistamiseksi. Lisäksi ajokortin poikkeuslupien myöntämisen ehtoja tarkastellaan. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) ei ole kuitenkaan kertonut, kuinka paljon lupaehtoja on tarkoitus kiristää. Nykytilanteessa lähes kaikki saavat halutessaan ajokortin 17-vuotiaana.

Poikkeuslupien tulisi perustua todelliseen tarpeeseen. Maaseudulla auto voi olla välttämätön ja mopoon tai mopoautoon verrattuna turvallinen kulkuväline opiskelu- ja harrastusmatkoilla. Sen sijaan on vaikea perustella alaikäisen ajokortin tarvetta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa julkisen liikenteen yhteydet ovat hyvät. Toisaalta julkisen liikenteen yhteydet voivat olla luvattoman huonot myös suhteellisen lähellä kaupunkeja.

Huoli nuorista kuljettajista on ymmärrettävää, mutta samalla pitää muistaa, että valtaosa poikkeusluvalla ajokortin saavista käyttäytyy liikenteessä vastuullisesti. Moni paremmin kuin kokeneet kuljettajat. Liikenneturvan tuoreen kyselytutkimuksen riskikäyttäytyminen ei ole pelkästään nuorten ongelma, vaan suoranaista valtavirtaa Suomen teillä. Kuluneen vuoden aikana lähes jokainen autoileva on ohitettu huomattavalla ylinopeudella ja lähes neljä viidestä ohituskieltoalueella. Kaksi kolmesta on joutunut väistämään tai jarruttamaan toisen riskiohituksen takia. Kolmannes sanoo menevänsä rattiin, vaikkei ole ajokunnossa. Ei tarvitse kysellä mistä nuoret kuljettajat saavat mallin riskikäyttäytymiseen.

Autoilu on muuttunut vuosikymmenten aikana hurjan paljon turvallisemmaksi. Iso osa myönteisestä kehityksestä johtuu turvatekniikan ja autojen kehityksestä. Tiestön kunto on yleisesti huonontunut, vaikka esimerkiksi ohituskaistoja on rakennettu. Suomi on tieliikennekuolemien tasossa Saksan ja Hollannin rinnalla. Ruotsin ja Norjan teillä kuolee suhteessa selvästi vähemmän ihmisiä. Itä- ja Etelä-Euroopassa liikennekulttuuri on paikoin hurjaa ja myös kuolemia sattuu paljon.

Jokainen liikennekuolema on liikaa. Uusia rajoituksia ja kieltoja pohdittaessa pitää kuitenkin ottaa huomioon harvaan asutun maan tarpeet ja ihmisten mahdollisuus liikkua. Suurin ongelma on liikennevalvonnan olematon määrä. Kamerat räpsivät kyllä pikkusakkoja pääteillä ajaville, mutta maaseudulla ja monissa taajamissakin saa kaahata ilman pelkoa poliisin puuttumisesta.