Sote upottamassa kuntauudistuksen

Runsaan kuukauden päästä järjestettävien kuntavaalien teemaksi on tarjolla aiheita, jotka ovat kuntien itsehallinnon kovinta ydintä: Miten järjestään tulevaisuudessa kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntarakenne.

Vaalien teemaksi eivät sovi esimerkiksi EU tai euron kriisi. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on oikeassa siinä, ettei kunnanvaltuustoissa euron kriisiä ratkaista.

Kuntalaisten on kuitenkin vaikea ottaa asiaperustein kantaa kuntauudistukseen tai sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukseen, koska valtiovallalla ei ole tarjota mallia eikä vaihtoehtoja.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen innoilla aloittama kuntarakenteen uudistus on jumiintunut kevättalven karttaharjoituksen jälkeen lähtökuoppiin.

Jopa hallituksen piiristä on tunnustettu, että karttaharjoitus oli virhe. Hallituspuolueet ovatkin sanoutuneet kuntien lukumäärästä irti. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on kuntavaalien lähestyessä ollut poikkeuksellisen hiljaa. Kukaan ei puhu enää mitään pakkoliitoksista.

Hallituksen kunnianhimoiseen kuntauudistukseen liittyy oleellisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistus. Hallitus ehti jo keväällä ilmoittaa, että sairaanhoitopiirit lakkautetaan. Vaikka hallitus kaavailikin uuttaa mallia, ei sellaista ole vieläkään olemassa.

Sote-uudistusta pohtivan työryhmän jäsenet eivät vaikuta kovin toiveikkailta. Eräiden työryhmän jäsenten mielestä uudistus uhkaa pahimmillaan epäonnistua niin pahasti, että lopputulos on nykyistä tilannetta heikompi. Tiukka poliittinen ohjaus ja halu miellyttää poliitikkoja vaikeuttaa parhaan esityksen löytämistä. Katastrofiskenaario on, että koko sote-uudistus uhrataan kuntauudistuksen alttarille. (HS 25.9.)

Hallitus perustelee kuntaliitoksia sillä, että ”vahva peruskunta” pystyy huolehtimaan palveluista nykyistä paremmin. Kuntaliitosten on myös sanottu lisäävän demokratiaa, koska näin päästäisiin irti ”hallintohimmeleistä”.

Osa suomalaisista on epäillyt liitoksista koituvia hyötyjä. Maaseudun Tulevaisuuden Suomen Gallup Elintarviketiedolla teettämän kyselyn perusteella epäilyissä on myös perää. Kysely tehtiin sellaisten kuntien asukkaille, joilla on jo kokemusta kuntaliitoksista. (MT 24.9.)

Kyselyn mukaan tyytyväisyys viime aikojen kuntaliitoksiin on vähäisintä niillä alueilla, joiden asukkaat katsovat vanhan kuntansa sulautuneet toiseen kuntaan. Niin sanottujen keskuskuntien asukkaat puolestaan katsovat, että kaikki ovat hyötyneet liitoksesta.

Kuntaliitossopimuksissa luvattujen asioiden toteutumisessakin on toivomisen varaa. Vain joka kymmenes kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että luvatut asiat olivat toteutuneet hyvin.

Käsitys vanhoista vastustavista jääristä ei kyselyn mukaan pidä paikkaansa. Iäkkäät vastaajat arvioivat hyötyneensä liitoksesta useammin kuin nuoret.

Hallituksen rakenneuudistuspyrkimykset kunnissa, terveydenhuollossa ja poliisihallinnossa antavat poliittiselle oppositiolle poliittiset aseet käteen.

Vahva kuntapuolue keskusta ei ole kuitenkaan vieläkään toipunut eduskuntavaalien romahduksesta. Perussuomalaiset puolestaan haluavat uudistaa jytkynsä kuntavaaleissa vanhoilla euroeväillä. Hallituspuolueet hakevat kuntavaalista selvyyttä keskinäisiin voimasuhteisiinsa tulevia hallitusvääntöjä varten.

Kuntavaaleissa pitäisi keskittyä nimenomaan kuntien asioihin palvelujen järjestämisestä kaavoitukseen. Niissä on kaikille tarpeeksi tekemistä.