Perustaidot pitää opetella ensin ‒ niiden päälle on hyvä rakentaa tulevaisuutta
Koulutusjärjestelmä tarvitsee uudistuksia, koska osa ei opi riittävästi ja osalta vaaditaan liian vähän.
Minna Löytty-Rissasen mielestä jokainen tarvitsee arjen taitoja, jotta ei ole kaikessa riippuvainen muiden avusta tai palvelujen ostamisesta. Kuva: Rami MarjamäkiPeruskoulun tarkoituksena pitäisi olla perusvalmiuksien luominen tulevaa opintopolkua ja elämään varten. Vielä kymmenkunta vuotta sitten suomalaiset peruskoulun tulokset olivat maailman eliittiä. Viime vuosina tilanne on muuttunut ja peruskoulusta valmistuu iso joukko nuoria, jotka eivät osaa lukea, laskea tai kirjoittaa.
Osaamisen lasku ei ole omiaan tukemaan tavoitetta, että yhä suurempi osuus ikäluokista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Pisa-tuloksista pitää olla huolissaan, mutta samaan aikaan on huoli myös siitä, että koulukeskustelussa keskitytään huonosti pärjääviin oppilaisiin ja monissa kouluissa sivuutetaan lahjakkaiden oppilaiden tarpeet.
Lahjakkaiden oppilaiden on katsottu pärjäävän aina, mutta Helsingin yliopiston kasvatustieteen professorin Kirsi Tirrin mielestä lahjakkaiden oppilaiden unohtaminen on johtanut siihen, ettei koulussa toteudu tasa-arvo. (HS 11.8.)
Rahalla ei voi kuitenkaan ratkaista kaikkia koulutukseen liittyviä ongelmia.
Tirrin mielestä on kyettävä myöntämään, etteivät kaikki oppilaat ole lahjakkaita, mutta osa on. Koulun täytyy olla myös heitä varten.
Vuonna 2019 toteutetun suomalaistutkimuksen mukaan opettajat kyllä suhtautuvat myönteisesti lahjakkuuteen ja sen tukemiseen, mutta lahjakkaat halutaan pitää tavallisessa luokassa muiden kanssa. Eivätkä opettajat halua nopeuttaa opetusta heitä varten, vaikka Tirrin mukaan opetuksen nopeuttaminen on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista tukea lahjakkaita oppilaita. Lisäksi peruskoulussa pitäisi hänen mielestään kilpailla enemmän.
Vaikka monet tiedot ja taidot opitaan koulussa, vastuunsa on myös kodeissa. Kotitalousopettajan uransa aikana Minna Löytty-Rissanen on huomannut, että oppilaiden perustiedot ja -taidot kotona tehtävistä töistä ‒ niistä, joilla pyöritetään kodin arkea ‒ ovat selvästi heikentyneet. (MT 11.8.)
Hän muistuttaa, että kotitaloustaidot vahvistavat ihmisen arjen taitoja, eikä ihminen ole kaikessa riippuvainen muiden avusta tai palvelujen ostamisesta. Hyvinvoivat ja osaavat kotitaloudet säästävät hänen mielestään melkoisesti julkisia varoja. Hän uskoo, että kotitalouksien osaamattomuus kaatuu tulevaisuudessa yhä enemmän sosiaalitoimen niskaan.
Ensi vuoden budjettiriihessä koulutusrahat nousevat varmasti esiin. Rahalla ei voi kuitenkaan ratkaista kaikkia koulutukseen liittyviä ongelmia. Peruskoulu tarvitsee uudistuksia, koska osa ei opi riittävästi ja osalta vaaditaan liian vähän. Samalla pitää muistaa, että kaikentasoista osaamista tarvitaan. Tärkeintä on kuitenkin, että perustaidot opitaan ensin sekä kotona että koulussa. Niiden päälle on hyvä rakentaa tulevaisuutta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





