Yhteisöllisyys on erittäin tärkeä osa huoltovarmuutta

Talkoot vahvistavat yhteisöllisyyttä. Talkoot Sipoonkorven kansallispuistossa. Tukkia siltarakenteeseen kantamassa vas. Eveliina Nygren (vas.), Olli Muhonen, Teemu Laine, Matti Hyhkö, Pekka Veteläinen ja Antti Zetterberg. Kuva: Jaana Kankaanpää

Myrskyihin pitää varautua hyvän sään aikana. Tätä oppia on Suomessa pyritty noudattamaan jo vuosikymmeniä. Korona-pandemia osoitti, ettei hyväkään varautuminen ole aina riittävää. Esimeriksi suojamaskeja oli, mutta ne olivat vanhentuneita tai muuten sopimattomia. Kiireessä maskien hankkiminen oli vaikeaa, koska kaikki muutkin olivat samalla asialla.

Tässä lehdessä on paljon asiaa huoltovarmuudesta. Suomessa huoltovarmuuteen on kiinnitetty historiallisista syistä moniin muihin maihin verrattuna paljon huomiota. Ulkopoliittisen instituutin ulkopolitiikan ohjelmajohtajan Harri Mikkolan mielestä varautumisen arvo on nähty meillä silloinkin, kun se on muualla menettänyt merkityksensä (s. 9.).

Muissa jäsenmaissa tai unionin tasolla ei ole olemassa vastaavia varautumisen rakenteita. Mikkolan mukaan suomalainen huoltovarmuusajattelu onkin herättänyt viime aikoina ennennäkemätöntä kansainvälistä kiinnostusta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti huoltovarmuuden merkityksen koko Euroopassa ja laajemminkin aivan uudelle tasolle. Tärkeimmät tarpeet, ruoka, energia ja turvallisuus eivät olleetkaan niin itsestään selviä, mihin oli totuttu. Ne ovat kaikki nyt monilla tavoilla uhattuina.

Euroopan laaja riippuvuus erilaisista tuontitarvikkeista tuli kaikkien nähtäville. Eurooppa on ollut vahvasti sidoksissa venäläiseen energiaan ja on edelleen riippuvainen kiinalaisista komponenteista sekä teollisuudesta laajemminkin.

Suomen monia muita Euroopan maita parempi varautuminen näkyy nyt. Toki meilläkin on ongelmia, mutta riippuvuus esimerkiksi tuontienergiasta on meillä paljon vähäisempää kuin monilla muilla eurooppalaisilla mailla. Meidän energiapalettimme on monipuolinen ja perustuu suurelta osin kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin.

Ruokaturvan suurin uhka on alkutuotannon huono kannattavuus. Vaikka ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet viime kuukausina ennätyksellisesti, heikkenee tuottajien taloudellinen tilanne edelleen. Tuotantokustannukset ovat kasvaneet koko ruokaketjussa, mutta alkutuottajat eivät ole onnistuneet siirtämään kohonneita kustannuksia riittävästi ketjussa eteenpäin. Sama ongelma koskee myös elintarviketeollisuutta. Kauppa sen sijaan on kertonut ennätyksellisistä tuloksista.

Varautumisen ja huoltovarmuuden ajatellaan usein koskevan vain erilaisia tuotteita. Ne ovat toki huoltovarmuuden ydintä, mutta niin on myös niin sanottu resilienssi. Se tarkoittaa muun muassa ihmisen ja myös yhteiskunnan paineensietokykyä ja kykyä mukautua totutusta poikkeaviin uusiin, yllättäviin ja vaikeisiin tilanteisiin. Yksittäisen ihmisen ja kansakunnan kyky kestää ja käsitellä kriisejä on aivan keskeinen osa varautumista. Näitä kykyjä tarvitaan meiltä kaikilta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi Rosen-Roth-seminaarissa Helsingissä, että tämä aika testaa, onko meillä resilienssiä vai ei. Hän muistutti, että meidän pitää kiinnittää huomiota kansallisesti sosiaaliseen yhtenäisyyteen ja pitää kaikki mukana, jotta kaikki kokisivat olevansa osa yhteiskuntaa (Yle 18.10.).

Poliittisten päätösten pitäisi vahvistaa ihmisten kykyä mukautua muutoksiin. Jotta tässä onnistuttaisiin, pitäisi päätöksissä ottaa huomioon niiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Varsinkin EU:n komission maa- ja metsätaloutta koskevissa esityksissä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ei ole huomioitu. Tähän viittaa myös MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin tässä lehdessä olevassa Yliö-kirjoituksessaan (s.38).

Suomalaiset ovat selviytyneet vaikeista ajoista yhdessä Saarijärven Paavon hengessä naapuria auttaen. Materiaalinen varautuminen on tärkeää, mutta ilman sosiaalista yhtenäisyyttä se jää pahasti vajaaksi.