Kotimaisuudelle on löydyttävä katetta

Suomalaiset haluavat käyttää kotimaassa valmistettuja tuotteita. Kotimaisuus on tällä hetkellä vahva myyntivaltti erityisesti ruuassa.

Suomalaisen Työn liiton teettämän tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista kertoo suosivansa suomalaisia tuotteita aina kun se vain on mahdollista. Kuluttajat haluavat omilla valinnoillaan tukea suomalaista työtä ja olla mukana luomassa yhteiskunnallista hyvää.

Kysymys ei ole pelkästään siitä, että kotimaisuuteen liittyy yhteiskunnallinen ulottuvuus, vaan suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin yhdistetään vastuullisuus, laatu ja rehtiys. Jopa 74 prosenttia tutkimukseen vastanneista kuluttajista olisi valmis maksamaan enemmän Suomessa valmistetuista tuotteista, kuin tuontitavarasta.

Työllisyyden kannalta kotimaisten tuotteiden suosiminen on merkittävä teko. Jos jokainen ostaisi kymmenellä eurolla enemmän kotimaisia tuotteita kuukaudessa, syntyisi 10 000 uutta työpaikkaa. Jos kymmenen euron lisäys käytetään kotimaiseen ruokaan, olisi työllisyysvaikutus 15 000 työpaikkaa.

Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus kotimaisiin tuotteisiin on huomattu päivittäistavarakaupassa, ja kotimaisuutta korostetaan sekä mainonnassa että myymälöissä. Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan kyselyyn vastanneista 68 prosenttia piti suomalasia elintarvikkeita kaupassa helposti tunnistettavina. Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Avainlipputunnuksen tunnisti hyvin tai melko hyvin 86 prosenttia.

Kotimaista ruokaa suosivien kuluttajien kannalta on olennaista, että Avainlipputunnus ei kuitenkaan välttämättä kerro ruuan alkuperästä. Tunnuksen saamisen edellytyksenä on, että tuote on valmistettu Suomessa ja sen kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia. Kotimaisuuteen lasketaan raaka-aineen lisäksi kaikki tuotteeseen kohdistuvat tuotantokustannukset. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteen raaka-aineen alkuperä ei välttämättä ole kotimainen.

Tuotteen tai valmistajan nimikään ei aina takaa ruuan kotimaisuutta. Kotimaisuutta ei takaa myöskään, että tavarantoimittajan kotipaikka on Suomessa tai kaupan hyllyt on koristeltu Suomen lipuilla.

Kotimaisesta ruuasta kertova Hyvää Suomesta -merkki edellyttää, että ruoka on valmistettu Suomessa ja raaka-aineista vähintään 75 prosenttia on kotimaisia. Lihan, kananmunan, maidon ja yhden ainesosan tuotteiden osalta kotimaisuusvaatimus on sata prosenttia. Hyvää Suomesta -merkin omistaa ja sitä hallinnoi Ruokatieto Yhdistys.

Kotimaisesta ruuasta kertoo myös kasviksissa käytettävä Kotimaiset kasvikset ry:n Sirkkalehti-merkki. Merkin käyttäminen edellyttää, että kasviraaka-aine on viljelty Suomessa.

Luomusta kertova Leppäkerttu-merkki kertoo luonnonmukaisen tuotannon lisäksi siitä, että maataloustuote on sataprosenttisesti suomalaista ja valmisteissa suomalaisen raaka-aineen osuus on vähintään 75 prosenttia.

Kotimaisesta luomuruuasta kertoo myös Aurinkomerkki, jonka käyttöoikeuden myöntää Evira. EU:lla on oma luomumerkkinsä, mutta se ei kerro suomalaisista raaka-aineista.

Kotimaisuuden lisäksi myös paikallisten tuotteiden suosio on lisääntynyt. Maakuntien Parhaat -merkin saaneiden tuotteiden kotimaisuusasteen pitää olla vähintään 80 prosenttia ja pääraaka-aineiden pitää olla täysin kotimaisia. Tuotteet on valmistettu pienissä tai keskisuurissa suomalaisissa yrityksissä.

Kuluttajien pitää olla ostoksia tehdessään tarkkana, mitä heille myydään kotimaisena ruokana. Kaupalla on vastuu siitä, ettei kuluttajia johdeta harhaan. Ruuan markkinoinnille kotimaisena pitää aina löytyä katetta.