Kaavoittaja tekee politiikkaa yksityisellä omaisuudella – laki sallii jatkossakin harmaan suojelun
Yleiskaava ei saisi aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Siitä huolimatta kaavoituksesta on tullut työkalu, jolla yksityisomaisuudella tehdään korvauksetonta ympäristöpolitiikkaa.
Kaavamerkintä estää hakkuun kuvassa näkyvällä Eteissaarella. Kuva: Petteri Kivimäki5.11.202504:00
Suomessa metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä ohjataan metsälailla, jonka tarkoituksena on samanaikaisesti turvata metsien tuotto ja niiden biologinen monimuotoisuus. Lain puitteissa metsänomistajalla on lähtökohtaisesti oikeus päättää siitä, millaisia tavoitteita hän haluaa metsässään toteuttaa: haluaako hän saada omaisuudestaan taloudellista tuottoa puuta myymällä vai mahdollisesti esimerkiksi saattaa sitä suojelun piiriin. Siitäkin omistaja tyypillisesti haluaa kohtuullisen korvauksen, joko vapaaehtoisuuteen perustuvien ohjelmien kuten Metso- tai Helmi-ohjelmien kautta tai luonnonsuojelulain perusteella.
Käytännössä moni metsähehtaari kuitenkin päätyy harmaaseen suojeluun eli jokin muu taho kuin metsänomistaja itse asettaa alueen käytölle rajoituksia, joista ei ole edes aikomusta maksaa omistajalle asianmukaista korvausta.
Tällaiseen tilanteeseen on ajautunut muun muassa Aapeli Piesala, jonka omistaman metsäalan Viitasaaren kunta on yleiskaavamerkinnällä käytännössä saattanut korvauksettomaan suojeluun (MT 3.11.). Piesala on suunnitellut omistamalleen alalle hakkuuta, mutta puunostajat kieltäytyvät ostamasta puuta kyseiseltä alueelta sille rantayleiskaavassa kirjatun MY-aluemerkinnän vuoksi. Se tarkoittaa maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta, jolla on ”erityisiä ympäristöarvoja”.
Metsätalouden ja kaavoituksen suhdetta tarkastelevassa Tapio Oy:n raportissa raportissa vuodelta 2015 todetaan, että MY-merkinnän perusteena olevasta selvityksestä tulisi käydä ilmi, millaisia hoitokäytänteitä merkintä edellyttää. Myös metsätaloudelle ja metsänomistajalle aiheutuvat haitat pitää selvittää etukäteen ja ne tulee käydä selkeästi ilmi kaavaselostuksesta. Voimassa olevan maankäyttö- ja rakentamislain mukaan yleiskaava ei ylipäätään saisi aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa.
Piesalan tilanteen irvokkuutta korostaa se, että kunta neuvoo häntä hakemaan alueelle hakkuun mahdollistavaa maksullista poikkeamislupaa, vaikka käytännössä lupaa ei voisi alueelle edes saada. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi maanomistajan kustannuksella toteutettava yleiskaavan muutos, joka todellisuudessa tarkoittaa uutta yleiskaavoitusta. Muutaman hehtaarin hakkuun takia tämä vaatimus on käytännössä täysin kohtuuton.
Yleiskaava ei saisi aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa.
Paraikaa ympäristöministeriön valmistelussa olevassa alueidenkäyttölaissa kaavoituksen harmaata suojelua pyritään suitsimaan metsäkorvauspykälällä. Sen mukaan maanomistaja on oikeutettu korvaukseen, jos metsien käyttöä rajoitetaan kaavoituksella yli 3 000 euron edestä. MTK on pitänyt uudistusta myönteisenä mutta riittämättömänä. Se kyllä pakottaisi kaavoittajat jatkossa pohtimaan omaisuudensuojan merkitystä, mutta jo tähän mennessä kaavojen myötä korvauksettomaan suojeluun päätyneitä alueita se ei auttaisi.
Toisaalta samaan aikaan uusi laki saattaa lisätä harmaan suojelun riskiä velvoittaessaan kaavoittajan ottamaan huomioon esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen aiempaa vahvemmin. Lausuntokierroksella esillä olleen version perusteella lakiin ei ole tulossa kirjauksia sitä, mitä nämä käytännössä tarkoittavat. Lakiin ei myöskään olla kirjaamassa reunaehtoja tai määräaikoja kaavamääräyksien asettamille käyttörajoituksille.
Maanomistajan näkökulmasta merkittävää ongelmaa eli tiedonsaannin puutteitakaan laki ei korjaisi. Jatkossakaan kaavoittajia ei vaadita aidosti tiedottamaan maanomistajaa tämän omaisuudelle kaavassa suunnitelluista rajoituksista. Vanha kunnan ilmoitustaulu -menettely riittää, eli käytännössä kunnan on kerrottava jatkossakin valmisteltavasta kaavasta omilla nettisivuillaan.
Jokainen tietää, että kunnan nettisivujen jatkuva seuraaminen siellä mahdollisesti olevien itseä koskevien asioiden varalta ei ole tätä päivää. Sen edellyttäminen on yksinkertaisesti vain huonoa hallintoa.
Tekstiä muokattu 5.11.2025 kello 9.00: Muutettu Metsäkeskus Tapio Tapio Oy:ksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
