Historian raskas kivireki tekee EU:sta heikon toimijan, kun Gazan kriisiä yritetään ratkaista

Israel on aloittanut uuden massiivisen hyökkäyksen jo ennestään raunioiksi murjotussa Gazassa, missä humanitäärinen katastrofi pahenee koko ajan. Kuva: Moiz Salhi / Lehtikuva

Pääkirjoitus|Politiikka

11.5.202509:00

Pääkirjoitus

Tapio Nurminen

Tilanne raunioiksi murjotulla Gazan kaistaleella synkkeni reilu viikko sitten dramaattisesti. Terroristijärjestö Hamasin syksyllä 2023 tekemää 1 200 kuolonuhria vaatinutta iskua kostava Israel päätti laajentaa hyökkäyssotaansa massiivisesti ja käynnistää koko kaistaleen pysyvän miehittämisen.

Näin Israel miehitti Jordanin länsirannan ja Itä-Jerusalemin kuuden päivän sodassa vuonna 1967. Nyt keinot ovat brutaalimpia.

Pääministeri Benjamin Netanjahun hallitus toteuttaa Gazassa etnistä puhdista ja käyttää nälkää aseenaan. Ensin avustuskuljetusten pääsy kriisialueelle estettiin kokonaan. Nyt sekä avustusten toimittaminen että jakelu on siirretty Israelia lähellä oleville toimijoille. Käytännössä ruokaa toimitetaan vain Rafahin alueelle Gazan eteläosaan ja sinnekin liian vähän.

Hamas käyttää Gazan väestöä ihmiskilpinä jatkaakseen taistelua ylivoimaista Israelin armeijaa vastaan. Se ei kuitenkaan oikeuta Netanjahun hallituksen aloittamaa etnistä puhdistusta.

Israel perusteli pitkään nyt jo yli 52 000 uhria vaatinutta hyökkäystä Hamasin ottamien panttivankien vapauttamisella ja järjestön aseellisen kyvyn tuhoamisella. Nyt näyttää selvältä, että ykkösprioriteetti on palestiinalaisten karkottaminen ja Gazan kaistaleen pysyvä miehittäminen.

Netanjahun hallituksen edustajat puhuvat avoimesti edistävänsä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Gaza-suunnitelmaa. Se tarkoittaa palestiinalaisten siirtämistä pois alueelta, joka muutetaan ”Lähi-idän Rivieraksi”.

EU:lle ja sen jäsenmaille Israelin julma hyökkäyssota on nopeasti muuttunut rivejä repiväksi myrkkypilleriksi. Venäjän toimet Ukrainassa tuomitaan yksiselitteisesti ja myös huomattavan yksimielisesti, mutta yhtenäistä näkemystä Israelin loputtomaksi muuttuneesta kostoretkestä on vaikea muodostaa.

Tutkijat ja konkaripoliitikot ovat Suomessa vaatineet ulko- ja turvallisuuspoliittista johtoa tekemään enemmän, jotta sotarikosten jatkuminen ja Gazan humanitäärisen tilanteen paheneminen voidaan estää (HS 30.4. ja 7.5.).

Suomi on kuitenkin yksin voimaton, jos EU:n suuret eivät puhalla yhteen hiileen. Avainasemassa on Saksa. EU:n suurin jäsenmaa vetää perässään historian kivirekeä. Sen raskain kivi on natsien toteuttama kuuden miljoonan juutalaisen kansanmurha.

Vuonna 2008 liittokansleri Angela Merkel korosti Israelin parlamentissa pitämässään puheessa, että juutalaisvaltion turvallisuus on Saksalle ”Staatsräsön”, kaiken muun edelle menevä valtiollinen intressi.

Kun Hamas iski lokakuussa 2023 ja käynnisti Gazan sodan, Saksan oli vielä helppo tukea varauksetta Israelin vastatoimia. Nyt, kun kaikki kohtuuden rajat on ylitetty, kaiken edelle menevästä valtiollisesta intressistä on tullut piinaava rasite.

Saksan uusi liitokansleri Friedrich Merz on aina kuulunut Israelin varauksettomiin tukijoihin. Vielä hallitusneuvotteluissa hänen kerrotaan vetäneen hyvin Israel-myönteistä linjaa.

Nyt kelkka näyttäisi kääntyvän. Se on hyvä, vaikka Saksankin mahdollisuudet vaikuttaa Israelin nykyhallitukseen ovat rajalliset. Suurimman jäsenmaan vaikea suhde juutalaisvaltioon on tehnyt EU:sta heikon toimijan Lähi-idässä. Jos se muuttuu ja Saksa ryhtyy yhdessä Ranskan kanssa painostamaan sodan osapuolia, ollaan ainakin piirun verran lähempänä jonkinlaista ratkaisua.

Avainasemassa on silti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Vain hän pystyy lopulta pysäyttämään poliittista eloonjäämistaisteluaan käyvän Netanjahun. Se taas tapahtuu vain, jos Trump uskoo, että lopettamalla sodan hän voi edistää Yhdysvalojen ja siinä sivussa oman perheensä taloudellisia intressejä Lähi-idässä.

Juuri näitä asioita Yhdysvaltain 47. presidentti on lähdössä ajamaan lentäessään 13. toukokuuta valtiovierailulle Saudi-Arabiaan.