Sähkössä muhii Suomelle todella suuri mahdollisuus

Suomesta voi tulla sähköntuotannon suurvalta. Yhtä tärkeää kuin sähkön tuotantoon investoiminen, ovat investoinnit sähkön jatkojalostamisen Suomessa. Kuva: Sanne Katainen

Edellisen hallituksen elinkeinoministeri, kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) kirjoitti Maaseudun Tulevaisuuden yliössä, että puhdasta ja edullista energiaa tuottavat maat ovat nyt investointimarkkinoiden kultakaivoksia. Lintilän mielestä Suomella näyttää olevan aikamoinen värisuora käsissään. Laadukas infrastruktuuri, kuten toimiva kantaverkkojärjestelmä ja hyvät satamat, tekevät Suomesta kilpailijoihin nähden ylivertaisen. (MT 16.6.)

Suomen mahdollisuutta saada puhtaaseen energiaan liittyviä investointeja parantaa Lintilän mielestä se, että Suomi tunnetaan maailmalla poliittisesti ja hallinnollisesti vakaana oikeusvaltiona, joka herättää luottamusta. Tätä luottamusta on hänen mukaansa osaltaan lisännyt Suomen liittyminen Naton jäseneksi.

Suomeen onkin suunnitteilla kymmenien miljardien eurojen investoinnit vihreän sähkön tuotantoon ja sen jatkojalostukseen muun muassa vedyksi. Valtaosa investoinneista on toki vasta suunnitteluasteella, mutta investointipäätöksiäkin on tehty.

Muutosvauhti energiantuotannossa on todella huima. Fingridin tekemän selvityksen mukaan Suomen sähköntuotanto moninkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Lisäyksen takana on tuuli- ja aurinkoenergian raju lisääntyminen. Pelkästään tuulivoimalla tuotettaisiin enemmän sähköä kuin koko maan energiantuotanto oli viime vuonna. (MT 3.7.)

Lappeenrannan–Lahden teknisen yliopiston (LUT) tutkimusjohtajan Petteri Laaksosen mukaan Suomesta on tulossa energiantuotannon suurvalta. Vielä muutama vuosi sitten tähän uskoi vain harva. Nyt tutkijoiden laskelmien mukaan Suomi voisi tuottaa kymmenen prosenttia koko Euroopan energiantarpeesta ilman suurempia ongelmia. Ruotsi, Norja ja Suomi voisivat vastata Laaksosen mukaan jopa 40 prosentista Euroopan energiatarpeesta.

LUT:n laskelmien mukaan Suomessa olisi mahdollista tuottaa pelkästään tuulivoimalla jopa 1 000 terawattituntia sähköä. Suomessa on nyt tuulivoimaloita 1 400 kappaletta, mutta vuosikymmen lopussa niitä saattaa olla jopa 10 000.

Jos investoinnit toteutuvat, on Laaksosen mukaan luvassa ainakin 100 000 uutta työpaikkaa ja hyvinvointia myös haja-asutusalueille. Lisäksi hän näkee mahdollisessa energian suurvalta-asemassa myös turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden. Hän arvioi, että merkittävää eurooppalaista energiantuottajaa haluttaisiin suojella ulkopuolisilta uhilta.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n arvion mukaan lähivuosien investoinnit vihreään siirtymään ovat Suomessa arviolta noin 85 miljardia euroa.

Vaarana tietenkin on, että Suomesta tulee Euroopan sähköntuotannon siirtomaa, joka tuottaa muille halpaa energiaa ja jää yksin vastaamaan haitoista. Siksi on erittäin tärkeää, että sähköntuotannon lisäksi investoidaan myös sen jatkojalostamiseen Suomessa. Sähköä voidaan käyttää muun muassa puhtaan vedyn ja vihreän teräksen tuotantoon.

Tuulivoiman lisääntyminen ei ole pelkästään myönteinen asia. Jo nyt korkeiden voimaloiden rakentaminen herättää kovaa vastustusta. Tuulivoima-alueiden rakentamisessa on otettava huomioon myös paikallisten asukkaiden mielipiteet. On huolehdittava, että haitat ovat mahdollisimman pieniä ja voimaloiden tuotto jakaantuu oikeudenmukaisesti.

Presidentti Urho Kekkonen kirjoitti vuonna 1952 kirjan "Onko maallamme malttia vaurastua". Hänen näkemyksensä mukaan Suomea on teollistettava voimakkaasti, ja erityisen tärkeänä hän näki investoinnit Pohjois-Suomeen raaka-aineiden lähelle. Saman kysymyksen voi esittää nyt, kun maailmanlaajuisessa energiamurroksessa muhii Suomelle suuri mahdollisuus.