Kauppa tarvitsee myös pientuottajia

Hallitus pyrkii edistämään päivittäistavarakaupan kilpailua ja turvaamaan etenkin pienten elintarvikeyritysten asemaa uudella lailla.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta puolsi huhtikuussa kilpailulain muutosta, joka asettaa yli 30 prosentin markkinaosuuden omaavat päivittäistavarakaupan ketjut automaattisesti määräävään markkina-asemaan.

Lakimuutoksella pyritään rajoittamaan kilpailua estävät kauppatavat. Käytännössä muutoksella halutaan puuttua S- ja K-ryhmien hallitseviin markkina-asemiin suomalaisessa päivittäistavarakaupassa. S-ryhmän osuus kaupasta on 45,6 ja K-ryhmän 34,7 prosenttia.

Kaupparyhmät ovat vastustaneet lakimuutosta näkyvästi. Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki arvioi tuoreessa Keskon yhteiskuntavastuun raportissa, että lakimuutos ”rajoittaisi reilua kilpailu, nostaisi hintoja, supistaisi valikoimia ja lisäisi tuontia”.

S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu on puolestaan todennut, että nyt ollaan säätämässä lakia, joka estää suomalaisen lähiruuan suosimisen.

Pelottelua tai ei, mutta lainsäätäjän pitää taata, että yksittäiset kauppiaat voivat hankkia valikoimiinsa paikallisia tuotteita ja suomalaiset kuluttajat saavat arvostamaansa lähiruokaa myös jatkossa.

Asialla on iso merkitys maaseudun pienille lähi- ja luomuruuan tuottajille, sillä paikalliset ostot ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina.

K-kauppiaat ostivat viime vuonna suoraan maakuntien paikallisilta toimittajilta yhteensä 586 miljoonalla eurolla, kun pari vuotta aiemmin ostojen arvo oli 537 miljoonaa euroa.

Myös tiukasti ketjuohjatussa S-ryhmässä paikallisten tuotteiden myynti kasvaa kovaa vauhtia.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa toimiva Osuuskauppa PeeÄssä osti omalta alueeltaan päivittäistavaraa paikallisilta tavarantoimittajilta liki 30 miljoonalla eurolla viime vuonna. Lähiruuan myynti kasvoi kymmeneksen.

Pientuottajille paikalliset marketit myyntikanavana voi olla elinehto, mutta yhtä lailla kauppojen menestys rakentuu tänä päivänä yhä enemmän paikallisuuden ja lähiruuan varaan.

Sopii epäillä, onko ketjuilla ja etenkään yksittäisillä kauppiailla varaa menettää tämä valttikortti.

Suuret suomalaiset elintarvikeyritykset ovat pärjänneet kaupan kanssa pientuottajia paremmin, eikä suunnitteilla oleva lakiuudistus merkittävästi muuttane niiden asemaa nykyisestä.

Kaupan pelottelu tuonnin kasvulla rokottanee kuitenkin myös suuryrityksiä.

Kaupan edustajien mukaan tuonti lisääntyy, kun kotimaisten tuotteiden kallistuminen syö niiden kilpailukykyä tuontituotteiden kanssa. Tuonnin kasvattamiseen kauppa pyrkii kuitenkin aktiivisesti myös omilla toimillaan.

Kesko julkisti hiljattain suunnittelevansa uutta kaupan omaa merkkiä. Sen olisi tarkoitus olla laadultaan Pirkan veroinen elintarviketuotesarja, mutta sen tarjonta koottaisiin pääosin kansainvälisen hankinnan kautta.

”Hyvää, jopa kotimaista laadukkaampaa mutta suomalaistuotteita edullisempaa”, Halmesmäki arvioi huhtikuussa.

Molemmat suuret kaupparyhmä ovat julkisesti kertoneet haluavansa tehdä työtä vastuullisuuden kehittämiseksi eturintamassa.

Tätä työtä ei kannata murentaa vastuuttomilla ja mahdollisesti kauaskantoisillakin ratkaisuilla, sillä suomalainen ruokaketju tarvitsee yhä tiiviimpää yhteistyötä pellolta pöytään.