Kotimainen alkutuotanto on koko ruoka-alan perusta ja vahvistaa ruokaturvaa sekä tukee taloutta

Lämmin sää antoi vauhtia toukotöille. Maanviljelijä Mikko Mäkelä kylvi maanantaina Vihdissä rapsia. Kuva: Sanne Katainen

Maatalouden kevättyöt vauhdissa – kotimainen alkutuotanto vahvistaa ruokaturvaa ja tukee taloutta!

Pitkään jatkunut kylmä kausi on hidastanut kevätkylvöjen alkua koko maassa. Viime viikolla sää oli tavanomaista kylmempi. Esimerkiksi Ylistarossa pakkasta oli aamuisin jopa viisi astetta. Tällä viikolla kylvöt ovat päässeet täyteen vauhtiin etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Suomi on pitkä maa, joten kevättöiden edistymisessä on suuria alueellisia eroja. Tässä lehdessä olevassa uutisessa kerrotaan tarkemmin, miten kylvöt ovat edistyneet eri puolilla Suomea.

Säät ovat olleet ongelmallisia muuallakin Euroopassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Joillakin alueilla kärsitään liiasta märkyydestä ja toisilla kuivuudesta. Lisäksi Venäjän edelleen jatkuva hyökkäys heikentää Ukrainan satoennusteita.

Säät ja niiden ennusteet näkyvät myös viljojen hintojen nousuna maailman viljapörsseissä. Muutokset ovat melko suuria. Helmikuussa Euronext-viljapörssissä toukokuun vehnänoteeraus oli alle 200 euroa tonnilta. Viime perjantaina syyskuun vehnänoteeraus nousi 250 euroon tonnilta. (MT 6.5.)

Viljojen maailmamarkkinahintojen nousu on hyvä uutinen kylvötöissä urakoiville viljelijöille, mutta lopullinen hinta määräytyy vasta sitten, kun vuoden kokonaissato on saatu laariin.

Vaikka viljojen hintataso seuraa meilläkin maailmanmarkkinahintaa, riippuu sadosta saatava hinta myös kotimaan sadon määrästä ja sen laadusta. Niihin vaikuttaa kylvöjen onnistumisen lisäksi kasvu- ja korjuukauden säät. Viime vuosina alkukesä on ollut kuiva ja korjuuaika sateinen.

Vilja-alan yhteistyöryhmä (Vyr) ennakoi tämän vuoden ensimmäisessä kasvualaennusteessa, että vilja-ala pienenee jonkin verran ja öljykasvien, kuminan ja ympäristönurmien alat kasvavat. Viljelijöitä on kannustettu lisäämään erikoiskasvien viljelyä. (mt.fi 23.2.)

Kotimaisen ruuantuotannon edellytys on kotimainen kulutus. Moni saattaisi yllättyä esimerkiksi kauppojen leipätiskeillä, jos katsoo tarkasti, mistä leipomotuotteet ovat kotoisin. Moni tuoreenakin myytävä leipä on valmistettu ulkomailla. Vaikka leivässä olisi avainlippu, taikina saattaa olla tuontitavaraa. Kyse ei ole edes kaupan omista merkeistä. Leivistäkin kannattaa tarkistaa, että niissä on kotimaisuudesta kertova joutsenlippu.

Kotimainen ruoka on merkittävä työllistäjä koko ruokaketjussa. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan ruoka-ala työllistää Suomessa 320 000 henkeä. Se on noin 12 prosenttia kaikista työllisistä. Alan tuotannossa työskentelevien 238 000 henkilön lisäksi lukuun on laskettu kotimaan hankintojen kautta työllistyvät 82 000 henkilöä. (Luke 13.5.)

Työllistävän vaikutuksen lisäksi ruoka-ala tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle yhteensä 19 miljardia euroa. Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vajaa 11 miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot (valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero) sekä sosiaaliturvamaksut.

Ruoka-alalta kerättävistä veroista ja veroluonteisista maksuista suurimman osan saa valtio ennen kaikkea tuoteveroina. Maakuntiin jää suurin osa palkansaajien tuloveroista kunnallisverona sekä osa yritysveroista. Ruoka-alan verojen osuus kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista on noin 10 prosenttia.

Kotimaan markkinat ovat rajalliset, mutta Luken arvion mukaan ruokavientiä lisäämällä ruoka-alan arvonnousua olisi mahdollista kasvattaa jopa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Se on haastava tehtävä, mutta muun muassa peruna-alalta löytyy hyviä esimerkkejä (MT 13.5.)

Vaikka ruoka-alan arvonnousu koostuu monesta eri tekijästä, perustan sille luo kotimainen alkutuotanto. Sen olemassaolo edellyttää kannattavaa tuotantoa. On lukuisia syitä toivoa maatalouden kevättöille menestystä sekä suotuisaa satokautta.