USA voi tehdä Suomelle ja Baltian maille saman, mikä tehtiin Etelä-Korealle – koska Putin on Trumpin kaveri

Suomella ja Euroopalla on ollut suuria vaikeuksia selittää USA:n viime aikojen ulko- ja turvallisuuspoliittista poukkoilua parhain päin. Yrittää pitää, koska Yhdysvallat on tärkein liittolainen.

Jo paljon ennen Donald Trumpin toista presidenttikautta korostettiin ahkerasti, että USA:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopiste siirtyy Tyynenmeren alueelle. Siksi Euroopan on pärjättävä entistä enemmän omillaan. Trumpilainen sekoilu on osin vahvistanut tätä selitystä. Osin ei.

Erityisesti Suomessa on tolkutettu, että kaikesta huolimatta USA on edelleen luotettava liittolainen. Lähi-idän ja Indo-Tyynenmeren alueen tuoreiden käänteiden jälkeen vakuuttelu kuulostaa entistäkin huterammalta.

Trump ilmoitti muutama viikko sitten, että Etelä-Korean kanssa pidettäviä sotaharjoituksia ajetaan alas. Perustelu oli kylmäävä: harjoitukset ovat vihamielinen signaali ”kunnioittavasti” ja ”ei uhkaavasti” käyttäytyneelle Pohjois-Korealle.

Viisaat ja valveutuneet korostavat, ettei aina pidä hötkyä, kun Trump älähtää. Nyt piti. Kyse ei ollut vain uhkauksesta.

Etelä-Korean ja USA:n yhteinen elokuun sotaharjoitus pidettiin lähellä Pohjois-Korean rajaa, mutta Trumpin käskystä sitä lyhennettiin ja sen kokoa kutistettiin huomattavasti. Kuva: Ahn Young-joon

Etelä-Korealle ja Indo-Tyynenmeren alueen liittolaisille USA:n siirto oli järkytys, koska Pohjois-Korea on ydinaseineen nyt uhkaavampi kuin aikoihin. Saman tempun Trump teki jo 2018 yrittäessään saada Kimin luopumaan ydinaseista. Yritys kilpistyi. Silloin Etelä-Korea suhtautui asiaan maltillisemmin, koska Pohjois-Koreaa ei pelätty yhtä paljon.

Valkoinen talo haluaa ilmeisesti myös nyt lämmittää välejä Kim Jong-unin johtamaan Pohjois-Koreaan, mutta epäselvää on, mihin liittolaisia hermostuttaneella vedolla pyritään.

Osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkän linjan ammattilaisista näkee tässäkin poukkoilussa jotain myönteistä. Esimerkiksi sitä, että Trump haluaa rikkoa Venäjän ja Pohjois-Korean yhteistyöakselia. Se tarkoittaisi, että Yhdysvaltain johtaja panisi viimeinkin Ukrainaan hyökänneen Venäjän presidentti Vladimir Putinin ahtaalle.

Uskottavammalta kuulostaa selitys, jonka mukaan Etelä-Korean harjoitusten pysäyttäminen on merkki eristäytymispolitiikasta. Se tuntuu myös Euroopassa ja sillä on USA:ssa yhä enemmän kannatusta sekä poliittisen eliitin että äänestäjien keskuudessa.

Jos Yhdysvallat on eristäytymässä ainakin Trumpin aikana siihen näyttäisi liittyvän jonkinlainen USA:n, Kiinan ja Venäjän voimatasapainon kunnioittaminen.  Kuva: Timo Filpus

Trumpin USA:n politiikka Indo-Tyynenmeren alueella on ollut vaisua. Tymäkkää uhoa Taiwanista ei ole kuultu ja Kiinaa on kaikista uhkauksista huolimatta käsitelty silkkihansikkain.

Xi Jinpingin kommunistidiktatuuria ei esimerkiksi uhkailla suoraviivaisesti järeillä Iran-pakotteilla, vaikka Kiina on islamilaisen tasavallan tärkein tukija. Ylipäätään epäonnistuneen aseellisen Iran-hyökkäyksen kuivuminen kauppasodaksi osoittaa, että vetäytyminen ja eristäytyminen ovat nyt valtteja välivaaleihin valmistautuvassa USA:ssa.

Suomelle Yhdysvaltain eristäytyminen olisi kylmä suihku. Ei vähiten siksi, että ainakin nykyhallinnon aikana siihen näyttäisi liittyvän jonkinlainen USA:n, Kiinan ja Venäjän voimatasapainon kunnioittaminen.

Etelä-Korean kokemusten perusteella seuraukset saattavat olla karuja. Sama voi tapahtua meillä: Trump peruuttaa amerikkalaisten joukkojen osallistumisen Suomessa pidettäviin sotaharjoituksiin, koska ne ovat väärä aggressiivinen signaali Putinille.

Vai voiko? Ja jos voi, mitä siitä seuraa? Pystyykö Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto selittämään tämän vakuuttavasti parhain päin?

Kuhmon Vuosangassa järjestettiin toukokuussa Naton sotilasharjoitus, johon osallistui myös amerikkalaisia joukkoja. Kuva: Miska Puumala

Toki kyse on spekulaatiosta, joka olisi ehkä parempi jättää omaan arvoonsa. Tai sitten ei.

Nähtäväksi vielä jää oliko myös se spekulaatiota tai toiveajattelua, että Trump olisi koventamassa linjaansa suhteessa Putiniin. Yhdysvaltalaisten medialähteiden mukaan CIA:n johtaja John Rattcliff kävi Moskovassa varoittamassa Venäjää hyökkäämästä Baltian maihin. Se ehkä kertoo jotain. Tai sitten ei.