Hukkaan heitetty markkinointitilaisuus

Helsingissä järjestettiin viime viikolla kansainvälinen voimistelun suurtapahtuma Gymnaestrada. Viikon kestäneessä tapahtumassa oli yhteensä noin 21 000 eri ikäistä osallistujaa 53 maasta.

Järjestäjien mukaan tapahtuma oli kansainväliseltä osallistujamäärältään suurin koskaan Suomessa järjestetty tapahtuma. Joka neljäs vuosi järjestettävä voimisteluväen festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa.

Näin suuren tapahtuman järjestäminen vaatii paljon suunnittelua ja järjestelyä. Kaikille osallistujille pitää muun muassa löytää majapaikka ja järjestää ruokailu.

Suomalaiset ovat tottuneet järjestämään suuria tapahtumia, joten myös Gymnaestradan järjestelyt sujuivat hyvin. Sekä ulkomaiset että kotimaiset vieraat viihtyivät ja kehuivat viikon ilmapiiriä, järjestelyjä ja Helsinkiä, vaikka säät eivät aina suosineetkaan.

Kansainvälinen, viikon kestävä suurtapahtuma on oiva tilaisuus saada uusia ystäviä ja verkostoitua. Kaikilta osin tarjottua mahdollisuutta ei kuitenkaan osattu käyttää hyödyksi.

Gymnaestaradan osallistujista lähes 14 000 henkilöä oli ostanut seitsemän päivän lounaspaketin. Lounas tarjottiin Helsingin Messukeskuksen ravintolassa. Joka päivä tarjottiin neljän tunnin aikana ruokaa 8 200 kiloa.

Ruokailu ja sen järjestäminen olisivat voineet olla suomalaisen ruuan suuri markkinointitilaisuus, mutta mahdollisuus hukattiin. Kansainvälisille vieraille tarjottava ruoka valmistettiin Fazerin keittiössä Tallinnassa. (MT 17.7.)

Fazerin liiketoimintajohtaja Kristian Helanne perusteli ruuan valmistusta Tallinnassa sillä, ettei Messukeskuksen keittiökapasiteetti riitä näin monen ruoka-annoksen esivalmisteluun. Ainoa poikkeus olivat lihapullat, jotka tilattiin suomalaiselta alihankkijalta.

Ruuan valmistuksen lisäksi myös merkittävä osa raaka-aineista oli ulkomaista alkuperää, vaikka vastaavia tuotteita löytyisi myös Suomesta. Ruokien valmistuksessa käytettiin muun muassa virolaista naudanlihaa ja maitoa, ruotsalaisia ja virolaisia kasviksia ja juureksia sekä latvialaista pastaa.

Helanteen mukaan 14 euroa maksaneen lounaan kotimaisuusaste oli noin 50 prosenttia. Majoituspaikkoina toimineissa kouluissa tarjotun aamiaisen kotimaisuusaste oli sentään 70 prosenttia. Niiden valmistuksesta vastasivat Helsingissä Palmia, Vantaalla Vantti ja Espoossa Espoo Catering.

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ihmettelee aivan perustellusti, miksi ruokailu ei onnistunut kotimaisin voimin. Hänen mielestään Gymnaestrada olisi ollut mahtava mahdollisuus esitellä suomalaista puhtaita ja maukkaita raaka-aineita sekä ruokakulttuuria.

Voimistelutapahtuman osallistujat ovat tavanomaista kiinnostuneempia siitä, mitä he syövät. Kanadalaisen valmentajan Kara Thorpen mukaan järjestäjät kyllä ruokkivat heidät, mutta eivät kertoneet tarkemmin, mitä he söivät.

Ruokateollisuudella ja tuottajilla olisi ollut oiva mahdollisuus kertoa suomalaisesta ruuasta ja sen sisällöstä.

Suomalaista ruokaa yritetään markkinoida maailmalle muun muassa Team Finlandin yhteyteen perustetun Food from Finland –vientiohjelman avulla. Ministerit ovat johtaneet vienninedistämismatkoja muun muassa Kiinaan. Ohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa suomalaisten elintarvikkeiden vienti vuoteen 2020 mennessä ja synnyttää alalle 5 000 uutta työpaikkaa.

On tietenkin hyvä, että ruuan vientiponnisteluja tehdään, mutta kaukomatkojen ja hyvien suunnitelmien lisäksi pitäisi tarttua eteen tulevaan tilaisuuteen. Tällä kertaa ei olisi tarvinnut matkustaa Helsingin Messukeskusta kauemmaksi, jotta olisi voinut esitellä ruuasta kiinnostuneille 53 maan voimistelijalle, mitä suomalainen ruoka on.

Maahan kaatunutta maitoa ei kannata itkeä, mutta opiksi pitää koko ruokasektorin tapahtuneesta ottaa.