Suomi voisi saada EU:n elvytyksen kautta 600 miljoonaa lisää maatalouteen – "Elvytysrahasto ei kompensoi reaalista leikkausta" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Politiikka

Suomi voisi saada EU:n elvytyksen kautta 600 miljoonaa lisää maatalouteen – "Elvytysrahasto ei kompensoi reaalista leikkausta"

MTK laskee, että komission ­esittämä ­elvytysrahasto ­toisi yksittäistä tilaa kohden 2 000 euroa vuodessa.
Claudio Centonze / EU
Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski vakuuttaa ­viljelijöille, että komission elvytysrahastoa käytetään ilmasto- ja ympäristöasioiden parantamiseen.

Maatalouskomissaari Janusz ­Wojciechowski esitteli EU:n elvytyspaketin vaikutuksia Euroopan maataloudelle tiistaina. Komissaarin mukaan maatalous on kärsinyt merkittävästi koronaviruspandemiasta.

”Uudella elvytysrahastolla autamme viljelijöitämme siirtymään vihreämpään tulevaisuuteen”, komissaari totesi Brysselissä.

Wojciechowski kertoi tyytyväisenä, että erillinen elvytysrahasto ja EU:n seitsemän vuoden budjetin korotus tuovat Euroopan maataloudelle yli 20 miljardia euroa lisää.

”Olemme laittamassa maa­talouspolitiikkaan 26,5 miljardia euroa enemmän kuin aiempi esitys ehdottaa. Olen iloinen, että voin kertoa tämän viljelijöille ympäri Eurooppaa.”

EU-komission ehdottamat elvytystoimet koostuvat elvytysrahastosta, jota kanavoitaisiin jäsenmaille neljän vuoden ajalle. Sen lisäksi komissio ehdottaa, että EU:n budjetti seitsemäksi vuodeksi kasvaa.

Elvytyspaketista noin 15 miljardia ohjattaisiin maaseudun kehittämiseen. Sen lisäksi komissio esittää EU:n maatalousbudjetin suoriin tukiin 4,5 miljardin ja maaseudun kehittämiseen 5,5 miljardin lisäystä seitsemälle vuodelle.

Komission suunnitelmat tuovat helpotusta myös Suomelle. Suomen kansallisena tavoitteena on ollut saada maaseudun kehittämisen rahoitukseen kymmenen miljardia euroa enemmän kuin komissio alun perin ehdottaa.

Jos uudet elvytysrahat ja maatalousbudjetin kasvu jaettaisiin jäsenmaiden kesken aiemmilla oletuksilla, Suomen maatalouteen saataisiin seitsemälle vuodelle noin 600 miljoonaa euroa odotettua enemmän.

MTK laskee, että 15 miljardin elvytys maaseudun kehittämiseen toisi suomalaista tilaa kohden keskimäärin 2 000 euroa vuodessa.

Maaseudun kehittämisvaroja pitäisi komission mukaan ohjata vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) tavoitteisiin.

”Luomutuotannon pinta-­aloja pitää kasvattaa Euroopan viljelyalasta 25 prosenttiin”, komissaari Wojciechowski totesi lehdistötilaisuudessa.

Sen lisäksi lannoitteiden käyttöä tulee komission mukaan vähentää viidenneksellä ja kasvinsuojeluaineiden käyttö tiputtaa puoleen nykytasosta 2030 mennessä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila suhtautuu EU:n elvytykseen kriittisesti.

”Kyseessä on hurja lisäys EU:n toimintaan. Elvytystä tarvitaan, mutta pelkona on se, että EU:lla ei ole koneistoa hallita uutta varainkäyttöä. Se menee löysillä perusteilla eikä keinoja ole katsoa jäsenmaiden perään. Lähtökohtaisesti elvytyksen pitää tuoda maaseudulle elinvoimaa ja työpaikkoja.”

MTK:lla on lainojen ja avustusten väliseen suhteeseen selvä näkemys: avustukset tehdään olemassa olevien EU-ohjelmien kautta.

"Lainoilla voidaan myös tarvittaessa hoitaa, jos jäsenmaissa on yhteinen näkemys löydettävissä."

Suomella elvytysrahaston vaikutus näkyy erityisesti hiilineutraaleihin investointeihin tähtäävässä oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa. Ensimmäisten arvioiden mukaan Suomi kotouttaisi tästä 200 miljoonaa euroa.

”Suomessa rahoitusta voidaan käyttää turpeen vaihto­ehtoisten markkinoiden kehittämiseen ja siihen, että turveala pystyy uudistumaan”, Marttila sanoo.

Marttila on tyytyväinen, että EU-komissio nostaa maaseudun kehittämisen yhdeksi prioriteetikseen. Maatalouden budjetti on kuitenkin nykykauteen verrattuna edelleen miinuksella.

”Elvytysrahasto ei kompensoi reaalista leikkausta, mitä tulee maatalousbudjettiin. Olemme Suomen puheenjohtajamaana tekemästä ehdotuksesta yhä takamatkalla.”

”Vaatimus jääkin hallituksen suuntaan. Kansallista rahaa tarvitaan, koska komission ehdotus ei riitä sitä täyttämään.”

Euroopan komissio julkaisi viikko sitten elvytyspaketin, jonka suuruus on 750 miljardia euroa. Siitä 500 miljardia euroa jaettaisiin avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina korona­viruspandemiasta kärsiville jäsenmaille.

Rahat elvytyskassaan komissio lainaisi markkinoilta. Vakuutena lainoille toimisi EU:n seitsemän vuoden budjetti.

Jotta jäsenmaat saisivat elpymisrahoitusta, niiden on tehtävä komissiolle uudistussuunnitelmat, joihin kuuluvat arviot oman talouden kantokyvystä ja sitoutuminen EU:n ilmasto­tavoitteisiin.

Lopulliset numerot saadaan jäsenmaiden pitkien neuvotteluiden tuloksena. Asiasta keskustellaan seuraavan kerran EU:n jäsenmaiden kesken kesäkuun huippukokouksessa.

Juttuun lisätty kello 19:50 tilakohtainen laskelma: MTK laskee, että 15 miljardin lisäys maaseudun kehittämiseen toisi suomalaista tilaa kohden keskimäärin 2 000 euroa vuodessa.

Lue myös:

Komissio esittää maataloudelle 19 miljardin lisäpottia elvytyksessään – aiemmat leikkausesitykset loiventumassa EU:n uudessa budjettisuunnitelmassa

Green Deal kirittää Suomen turvetuotantoa uudistumaan – "Meidän tulee huolehtia siitä, ettei turpeen käyttöä olla kieltämässä kokonaan"

EU:n viljelijöiden pomo kummastelee komission elvytyssuunnitelmia: ”Missä universumissa asioita valmistellaan?”

Pääministeri Marin väläytti mahdollisuutta maatalousrahojen "erillisjärjestelyihin" – Suomi pitää kiinni maataloudesta tänään alkavissa EU:n rahoitusneuvotteluissa

Lue lisää

Viennin elpyminen ratkaisevaa

Komissio uhkaa perua sovun maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta – MTK:n Marttila jyrähtää: "Maanviljelijöitä ei saa käyttää pelinappuloina"

EU-vastaisen suvun kasvatti raivasi tiensä Brysseliin mepiksi – "Jos emme onnistu hallitusti muuttamaan sitä, miten yhteiskunta toimii, muutos tulee ilmastokriisin myötä hallitsemattomasti"

Cap-siirtymäkausi siltana uuteen ohjelmakauteen