Politiikka

Mepit näkevät EU:n elvytyksen molemmat puolet – "Riskinä on, että otetaan paljon lainaa ja sitten hämärtyy, mihin lainaa käytetään"

MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen tenttasi neljää suomalaista meppiä siitä, kuinka koronaviruspandemian vaatima elvytys tulisi tehdä.
Jaana Kankaanpää
Mepit Eero Heinäluoma (sd., vasemmalla), Nils Torvalds (r.), Ville Niinistö (vihr.) ja Elsi Katainen (kesk.) osallistuivat MT:n järjestämään paneeliin Maalaistentalossa Helsingissä eilen torstaina. MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen veti keskustelua.

MT:n paneeliin osallistuneet suomalaismepit ovat Euroopan unionin yhteisen elvytyksen kannalla.

”Kun mittasuhteet kriisissä ovat isot, niin lääkkeidenkin pitää olla isot”, Eero Heinäluoma (sd.) sanoi.

Suomen kohtalo riippuu EU:n sisämarkkinoiden, erityisesti Saksan talouden tilanteesta, Nils Torvalds (r.) kuvaili. Siksi EU:n elvytys on välttämätöntä.

”Jos nyt Saksa putoaa 30 prosenttia, niin me saatetaan pudota 50 prosenttia. Edellisestä kriisistä opimme sen, että kun Jenkkiässä tehtiin nopeasti toimenpiteitä, niin me jäätiin miettimään. Jos kilpailukykymme kärsii, tulee noutaja."

Samaa mieltä on Ville Niinistö (vihr.).

"Kysymys ei ole siitä, että annettaisiin rahaa ilman vastiketta. Jos Italia, Espanja ja Ranska eivät kykene elvyttämään, se vaikuttaa Saksan ja sitä kautta Suomen vientiin. Se, että jokainen jäsenmaa tekee erikseen, ei riitä."

Euroopan keskuspankin ja EU-komission mittavat elvytystoimenpiteet ovat meppien mielestä portti tuntemattomaan.

"EKP:n tehtävänä on ylläpitää kohtuullista inflaatiota. Se on elvytyssuunnitelman taustalla: emme maksa takaisin samoja rahoja, vaan saman summan, jonka arvo on pienempi", Torvalds totesi.

"Meidän talousjärjestelmämme on velkavetoinen ja keskuspankkien rooli siinä on muuttunut keskeiseksi. Tätä voi pohtia, onko tämä kestävä järjestelmä pitkällä aikavälillä, mutta siitä ei oikein voi irrottautua yksittäisenä maana", Niinistö jatkoi.

Vaikka komission ja EKP:n elvytystoimenpiteet ovat tervetulleita, jokaisella EU-maalla on Elsi Kataisen (kesk.) mielestä vastuu omista veloistaan. Toimenpiteitä pitää saada aikaan nopeasti.

”Euroopan talouden perusta on, että jokainen jäsenmaa hoitaa taloutensa kuntoon. Talouden kasvun pitää olla nopeampaa kuin taantuma."

EU-komission esittämä elvytyspaketti tuskin menee jäsenmaissa nykyisellään läpi. Kriittiset mepit kehottivatkin suuntaamaan tuet paremmin, jotta raha ei valu hukkaan.

Ville Niinistö painottaa, että elvytysraha pitää käyttää investointien vauhdittamiseen ja työpaikkojen lisäämiseen. Lainojen ja avustusten jakokriteerien täytyy olla selkeät ja kuvastaa EU:n tavoitteita.

”Komission esityksen vastikkeellisuus on löysä, mutta jos tätä parannetaan, niin siitä hyödytään.”

Katainen nostaa myös Suomen edut esiin. ”Raha täytyy kohdistaa kestäviin investointeihin, digitalisaatioon ja ympäristöön. Huomaan myös iloita siitä, että maatalouteen on tulossa lisää varoja.”

Paneeliin osallistuneista mepeistä kriittisimmin EU-komission ehdotukseen suhtautui Heinäluoma. Hän epäilee, että raha kanavoidaan tosiasiassa muualle kuin akuutin kriisin hoitoon.

”Ollaan tekemässä paljon muuta kuin vastaamassa koronakriisiin. On rakennettu paketti, joka saisi tukea etelästä ja itäisen Euroopan jäsenmaista", hän sanoi.

Sen sijaan, että komissio tarkastelisi rahanjakokriteereissään menneiden vuosien työllisyyslukuja, sen pitäisi katsoa tulevien vuosien talouskehitystä.

"Riskinä on, että otetaan paljon lainaa ja sitten hämärtyy, mihin lainaa käytetään. Jos se menee yleisen hyvän ylläpitämiseen, muttei muutoksiin, niin ollaan tuplavaikeuksissa", Heinäluoma lateli.

Kataisen mukaan lainojen ja avustusten suhteeseen tulee saada muutos. Hänestä korkeintaan kolmasosa komission jakamista varoista voisi olla lahjarahaa. Nyt yli puolet oltaisiin antamassa tukina.

Torvalds kirittää nopeisiin toimiin. Koronaviruspandemia on käsillä nyt, eikä rahanjakoa voi aloittaa vasta vuosien päästä. "Tämä täytyy saada syksyllä aikaiseksi", hän vetoaa jäsenmaihin.

Koronaviruspandemia heiluttaa koko unionin yhtenäisyyttä. Italian ja Espanjan talousvaikeuksien lisäksi MT:n paneelin mepit ovat huolissaan oikeusvaltioperiaatteen rapautumisesta ja yhteisvastuullisista verkakirjoista.

"Kaikki alkavat tunnistaa, että jos oikeusvaltion periaatteet eivät toimi, niin ei markkinatalouskaan toimi", Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan koronakriisi onkin tuonut jäsenmaat eräänlaiseen vedenjakajaan.

"Tuntuma on, että brexitin ja Britannian sekoilun ja tiettyjen populistijohtajien epäonnistuminen koronakriisissä järkevöittää ihmisiä toteamaan, että me tarvitaan yhteistyötä ja EU:ta."

Torvalds näkee EU-maiden väliset koulutuserot etelän ja pohjoisen kesken merkittävänä uhkana unionin yhtenäisyydelle.

"Meillä on Etelä-Eurooppa, jonka hallintokulttuuri ja koulutusjärjestelmä ovat erilaiset. Se synnyttää rakenteellisuuksia erisuuntaisuuksia."

EU:n kaatumiseen mepit eivät kuitenkaan usko.

”Alueellinen integraatio menee eteenpäin, se on vaikeata ja siinä tulee epäonnistumisiakin”, Heinäluoma sanoi.

Katainen toivoo ja uskoo, että kaikki jäsenmaat pysyvät EU:ssa mukana elvytyksen jälkeenkin.

"Tullaan ulos tilanteessa, jossa on tapahtunut alueellista eriytymistä, mutta sisämarkkinoiden toimivuus on niin tärkeää, että täytyy tehdä hyvää yhteistyötä."

”Tässä, jos koskaan haastetaan moraalista puolta – pysytäänkö 27 kurjen aurassa. Aika vahvasti on noussut esiin etelän ja pohjoisen välinen vastakkainasettelu”, Katainen summasi.

Euroopan komissio on ehdottanut, että monivuotisen budjetin yhteyteen tulisi 750 miljardin euron elpymisväline koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin hoitamiseksi. Välineestä jaettaisiin jäsenmaille 500 miljardia euroa tukina ja 250 miljardia lainoina.

Esitys on merkittävä, sillä komissio aikoo ensimmäistä kertaa ottaa nimissään lainaa kriisin tukahduttamiseksi.

Elpymisväline kytkeytyy EU:n seuraavaan seitsemän vuoden budjettiin. Komissio on esittänyt, että laina maksettaisiin takaisin pikkuhiljaa tulevien budjettikausien mittaan.

Sen lisäksi Euroopan keskuspankki EKP on käynnistänyt 1 350 miljardin euron suuruisen lisäelvytyksen.

Lue myös:

Green Deal kirittää Suomen turvetuotantoa uudistumaan – "Meidän tulee huolehtia siitä, ettei turpeen käyttöä olla kieltämässä kokonaan"

Komissio esittää maataloudelle 19 miljardin lisäpottia elvytyksessään – aiemmat leikkausesitykset loiventumassa EU:n uudessa budjettisuunnitelmassa

Suomi voisi saada EU:n elvytyksen kautta 600 miljoonaa lisää maatalouteen – "Elvytysrahasto ei kompensoi reaalista leikkausta"

Lue lisää

Järjestö: Heidi Hautala, Nils Torvalds ja Elsi Katainen poliittisesti vaikutusvaltaisimmat suomalaismepit

Taistelu oikeusvaltiosta

Sarvamaan mietintö on järjen voitto

Teuvo Hakkarainen europarlamentin metsä-äänestyksestä: "Annettiin periksi luontoarvoja ja suojelua tavoitteleville vihreille ja vasemmistolle"