Politiikka

"Suunta on oikea, mutta paljon on vielä auki" – ministeri Leppä toivoo pikaista sopua maatalouden EU-rahoituksesta Saksan puheenjohtajuuskaudella

Lepän mukaan maatalouspolitiikan uudistuksen rakenne alkaa olla lähellä maalia. Tieto rahoista tarvittaisiin mahdollisimman pian.
Jarno Mela
Ministeri Jari Leppä pitää komission elpymispaketin suuntaa oikeana.

EU:n maatalouspolitiikan cap-uudistus on edennyt koronaviruskriisistä huolimatta hyvin, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo etäyhteydellä järjestetyn EU-ministerikokouksen jälkeen.

Keskiviikosta eteenpäin Saksa ottaa kopin EU-neuvoston puheenjohtajuudesta. Saksan tavoitteena on saada maaliin sopimus EU:n elvytyspaketista ja sen jälkeen maatalouspolitiikan uudistuksesta.

”Kroatia on hoitanut tehtäviään mallikkaasti. Saksan tavoite on saada uudistus maaliin lokakuussa”, ministeri Leppä selventää.

Maatalousministerit odottavat pikaista tietoa EU:n monivuotisesta budjetista. Ilman tietoa maatalouden rahoituksesta cap-uudistus ei voi valmistua.

EU-johtajat kokoontuvat Brysseliin heinäkuun puolivälissä hakemaan ratkaisua EU:n elpymisrahoituksesta ja seitsemän vuoden budjetista.

”Kaiken kaikkiaan on edistyttävä rivakasti, jotta tiedetään, minkälainen ohjelmakausi on tulossa”, Leppä painottaa.

EU-komission ehdottama elvytyspaketti toisi maaseudun kehittämiseen noin 20 miljardia euroa enemmän kuin komission aiempi ehdotus. Tästä 15 miljardia kanavoitaisiin elvytysrahastosta ja viisi miljardia EU:n seitsemän vuoden budjetista.

Komission tekemät lisäykset pienentäisivät Suomen maatalouteen kohdistuvia leikkauksia. Suomen kansallinen tavoite on ollut nostaa maaseudun kehittämistukia kymmenen miljardia euroa komission alkuperäisehdotuksesta.

Leppä on varautuneen tyytyväinen komission ehdotukseen. Epäilyä jäsenmaissa on herättänyt kuitenkin se, millä kriteereillä elvytysrahoitusta jaetaan ja mihin toimenpiteisiin sitä voidaan käyttää.

”Ehdotus on mennyt oikeaan suuntaan, mutta tosi paljon on edelleen auki”, Leppä kommentoi.

Leikkaukset maatalouden rahoitukseen pitäisi Suomen mukaan välttää. Korona­viruskriisi on Lepän mukaan lisännyt keskustelua huoltovarmuudesta, ja kärkkäät äänenpainot maatalouden rahoituksen tarpeesta ovat lieventyneet.

”Kannattavuuden tärkeyttä ei voi painottaa liikaa. Ilman sitä ei voi vaatia uudenlaisia toimintatapoja. Viljelijä ei voi olla vihreä, jos talous on punaisella.”

Kun elvytysrahoitusta jaetaan, käyttökohteiden on oltava komission vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) mukaisia.

Osana Green Dealia komissio esittää pellolta pöytään -strategiaa, joka tuo maatalouteen uusia vaatimuksia. Euroopan komissio vaatii lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön merkittävää leikkaamista 2030 mennessä.

Lannoitteiden käyttöä tulee vähentää EU-tasolla viidenneksellä ja kasvinsuojeluaineiden käyttö tiputtaa puoleen nykyisestä. Lisäksi luomutuotannon pinta-aloja pitää kasvattaa 25 prosenttiin koko viljelyalasta.

Koska torjunta-aineiden, antibioottien ja lannoitteiden käyttömäärät EU-maissa vaihtelevat, Leppä peräänkuuluttaa jäsenmaakohtaisia joustoja.

”Maiden välillä on isoja eroja, ja on välttämätöntä ottaa jäsenmaiden eri tavoitteet huomioon. Muuten toisille osapuolille voi syntyä kilpailuetua.”

Sama pätee myös biodiversiteettistrategiaan, jolla halutaan lisätä luonnon monimuotoisuutta Euroopassa. Sama malli ei päde kaikille jäsenmaille.

”Suomessa on huolehdittu metsistä, jolloin metsien kasvu on vahvistunut ja puupohjaisilla tuotteilla on korvattu uusiutumattomia tuotteita. Näin tulee olla myös jatkossa.”

Suomi pitääkin kiinni periaatteesta, että metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan.

Lue myös:

Suomen kannat maataloudesta kuultu EU:n elvytyksessä – Marin: "Viimeisin ehdotus mennyt oikeaan suuntaan"

Suomi voisi saada EU:n elvytyksen kautta 600 miljoonaa lisää maatalouteen – "Elvytysrahasto ei kompensoi reaalista leikkausta"

Komissio esittää maataloudelle 19 miljardin lisäpottia elvytyksessään – aiemmat leikkausesitykset loiventumassa EU:n uudessa budjettisuunnitelmassa

Lue lisää

EU:n maatalouspolitiikasta tulossa entistä vihreämpi – europarlamentti kannattaa tukikattoa, mutta antoi vihreää valoa Suomelle tärkeille tukimuodoille

Riita kasvisnakeista vie huomion tärkeiltä asioilta – EU:ssa sorvataan päätöksiä viljelijöiden tulevaisuudesta

EU:n tuoreet maatalouspäätökset eivät vaatisi Suomelta merkittäviä ympäristökiristyksiä, MTK:n johtaja arvioi: "Jos muutoksia ei tule, aika pitkälti voidaan jatkaa nykymallin mukaan"

Paljaan maan kielto ja turvepeltojen suojeluvaatimus lieventyivät EU-parlamentin äänestyksessä – Katainen: "Nyt vaatimus koskee turvepeltojen kunnossapitoa"