Suomen kannat maataloudesta kuultu EU:n elvytyksessä – Marin: "Viimeisin ehdotus mennyt oikeaan suuntaan" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Suomen kannat maataloudesta kuultu EU:n elvytyksessä – Marin: "Viimeisin ehdotus mennyt oikeaan suuntaan"

Elpymisrahoitusta jaetaan EU:n tulevien vuosien budjetin kautta. Maatalouden rahoitus on noussut komission aiemmasta esityksestä.
Petteri Kivimäki
Pääministeri Sanna Marin pitää maaseudun kehittämisrahoitusta olennaisena vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin.

EU-maiden johto keskusteli juhannusaattona ensimmäisen kerran Euroopan komission mittavasta elvytyspaketista. Päätökset jäivät kuitenkin laihoiksi, ja keskustelu painottuikin ajatusten vaihtoon. Virallisia päätöksiä odotetaan aikaisintaan ensi kuussa.

Suomi suhtautuu avoimesti elvytyspakettiin, mutta vaatii siihen merkittäviä muutoksia.

"On Suomen edun mukaista, että Euroopan talous elpyy. Yksityiskohdista pitää kuitenkin saada rakentavampi versio. Emme voi sitä tällaisenaan hyväksyä", pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi Suomen kannoista elvytyspakettiin.

Komissio esitti kuukausi sitten elvytysrahastoa, jossa se ottaisi markkinoilta lainaa 750 miljardia euroa. Siitä 250 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille lainoina ja loput avustuksina. Kokonaisuuteen kuuluu myös yli tuhannen miljardin EU-budjetti, jonka kautta elpymisrahaston varoja jaetaan.

Vaikeimmat kysymykset jäsenmaille ovat elvytyspaketin kokonaistaso, lainojen ja avustusten suhde sekä se, millä kriteereillä rahaa jaettaisiin.

Useat EU-maat ovat korostaneet, että rahaa ei pitäisi jakaa valtioiden aiemman taloustilanteen perusteella, kuten komissio ehdottaa, vaan suunnata niitä nimenomaan koronaviruksen runtelemiin talouksiin. Kritiikkiä on sadellut, koska komission suunnitelmissa myös vain vähän koronaviruksesta kärsineet Itä-Euroopan maat ovat suurimpien elvytystukien saajien listalla.

Suurin erimielisyys koskee itse EU-budjetin tasoa. Tanska, Itävalta, Ruotsi ja Hollanti ovat kritisoineet EU-budjetin kasvattamista ja lainojen suuruutta. Suomen hallitus on linjannut, että elpymisvälineen kokoa tulisi pienentää ja siitä jaettavien lainojen määrää kasvattaa suhteessa tukiin.

Elvytysvälineen kestoksi on suunniteltu neljää vuotta. Jos poliittiset päätökset saadaan pakettiin pian, elvytysvaroja voitaisiin allokoida jäsenmaille ensi vuoden alusta. Osa rahoitusvälineistä on kuitenkin käytössä vasta useiden vuosien päästä.

Lainan takaisinmaksua varten komissio esittää uusia veroja. Näitä voisivat olla esimerkiksi muovi- tai digivero, jotka eivät ole vielä saaneet kaikkia jäsenmaita taakseen.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalta Charles Micheliltä odotetaan uutta ehdotusta lähiaikoina.

"Uskon, että hänellä on ratkaisun avaimia käsissään, mutta riippuu miten hän saa yhdistettyä eri kannat", Marin jatkoi.

Maatalouden osalta komission ehdotus näyttää aiempaa valoisammalta. EU-komission elvytyspaketti toisi maaseudun kehittämiseen noin 20 miljardia euroa enemmän kuin komission aiempi budjettiehdotus. Tästä 15 miljardia kanavoitaisiin elvytysrahaston kautta ja viisi miljardia EU:n seitsemän vuoden budjetin kautta.

Suomen kansallisena tavoitteena on ollut nostaa maaseudun kehittämistukia kymmenellä miljardilla eurolla komission alkuperäisehdotuksesta.

Marinin mukaan elvytysrahaston sitominen EU:n vihreään kasvuun on linjassa maaseudun kehittämisen kanssa.

"Viimeisin ehdotus on mennyt oikeaan suuntaan. Suomi pyrkii ajamaan keskeisiä prioriteetteja. Yksi niistä on maaseudun kehittämisen nosto."

Lue myös:

Mepit näkevät EU:n elvytyksen molemmat puolet – "Riskinä on, että otetaan paljon lainaa ja sitten hämärtyy, mihin lainaa käytetään"

Suomi voisi saada EU:n elvytyksen kautta 600 miljoonaa lisää maatalouteen – "Elvytysrahasto ei kompensoi reaalista leikkausta"

Rahoitusneuvottelut keskeytyivät – maatalouteen yritettiin muotoilla uutta mallia, joka ei lähtenyt lentoon, "jäsenmaiden kannat liian kaukana toisistaan"

Komissio esittää maataloudelle 19 miljardin lisäpottia elvytyksessään – aiemmat leikkausesitykset loiventumassa EU:n uudessa budjettisuunnitelmassa

Lue lisää

Elinkeinoelämä peräänkuuluttaa Suomen hallitukselta ripeämpiä koronatoimia — vastustaa yleistä etätyösuositusta

Ohisalo yhtyi Saarikon näkemykseen oikeustajun vastaisista karanteenikorvauksista

Suomessa todettu 19 uutta koronavirustartuntaa

Alko hyötyi koronasta – myynti kasvoi huimasti