Suomen tavoite maatalousrahoista askeleen lähempänä – ensi viikon EU-huippukokoukseen tehty esitys antaa lisärahaa maaseudun kehittämiseen - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Suomen tavoite maatalousrahoista askeleen lähempänä – ensi viikon EU-huippukokoukseen tehty esitys antaa lisärahaa maaseudun kehittämiseen

Tuoreen kompromissin pohjalta jäsenmaat yrittävät löytää yhteisymmärryksen ensi viikon EU-huippukokouksessa.
Mario Salerno
Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut medialle, että rahasopu olisi hyvä saavuttaa ennen elokuuta. Saksa toimii nyt EU-neuvoston puheenjohtajana.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkaisi perjantaina kompromissiehdotuksen EU:n seitsemän vuoden budjetista ja elvytyspaketista.

Michelin ehdotus lähtee samoista oletuksista kuin komissio toukokuussa ehdottaa.

Koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskriisistä toipumiseen tarkoitettu elpymispaketti on edelleen kooltaan 750 miljardia euroa.

Sitä varten komissio ottaisi markkinoilta lainaa, ja elpymisvaroja jaettaisiin jäsenmaille lainoina 250 miljardia euroa ja avustuksina 500 miljardia euroa.

Maatalouteen ollaan laittamassa saman verran varoja kuin komission toukokuiset suunnitelmat linjaavat.

EU:n maatalousrahoitus seitsemälle vuodelle kasvaisi komission kahden vuoden takaisesta budjettiesityksestä noin 24 miljardilla eurolla (vuoden 2018 hinnoissa). Tästä 15 miljardia päätyisi jäsenmaille elvytysvälineen ja loput EU:n maatalousbudjetin kautta.

Suomelle tärkeää on ollut kasvattaa nimenomaan maaseudun kehittämisen varoja. Ne kasvaisivat komission alkuperäisestä esityksestä noin 20 miljardilla eurolla, kun Suomi on tavoitellut 10 miljardin euron lisäystä.

Michelin ehdotus ohjaisi EU:n maatalouteen seitsemälle vuodelle 348 miljardia euroa komission kahden vuoden takaisen 324 miljardin euron sijaan.

Jos varat kanavoitaisiin jäsenmaille nykyisillä oletuksilla, pelkkä elvytysväline toisi Suomen maataloudelle noin 380 miljoonaa euroa, ja pelot suurista leikkauksista väistyisivät.

Suomen kokonaissaanto selviää lopulta vasta sitten, kun EU-budjetti ja elpymisvälineen koko on päätetty.

Elpymisvälineestä ja budjetista päätetään tulevassa EU-johtajien kokouksessa yhdessä, koska elpymisrahaa on tarkoitus jakaa EU:n budjetin kautta.

Jäsenmaiden kannat ehdotelmasta vaihtelevat. Tiukka nelikko (Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska) ovat vaatineet huomattavasti lainapainotteisempaa esitystä. Suomelle yksi tärkeimmistä kysymyksistä on taas elpymisvälineen pienentäminen.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi Michelin ehdotusta Twitterissä. Hänestä se oli edennyt askeleita oikeaan suuntaan. Mukana on esimerkiksi Suomen ajama maininta oikeusvaltioperiaatteesta.

"Paketin kanssa on tehtävä vielä paljon työtä. Tarvitsemme alempaa tasoa elpymisvälineelle ja parempaa avustusten ja lainojen tasapainoa", hän totesi.

Rahapäätösten tekemiseen tarvitaan yksimielisyys jäsenmaiden kesken. Moni jäsenmaa on ollut tyytymätön siihen, millä kriteereillä elvytysvaroja jaetaan.

Michelin malli sanoo, että 70 prosenttia elvytysrahoituksesta jaetaan historiallisen bruttokansantuotteen ja työttömyyden perusteella. Loput 30 prosenttia rahoista kohdennetaan koronavaikutuksiin.

Lainojen takaisinmaksuun Michel esittää EU:lle uusia omia varoja, kuten muovi- hiilitulli- ja digiveroja.

Lue myös:

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel pitää kompromissiehdotuksessaan ennallaan EU:n elpymisvälineen koon sekä sen sisältämien lainojen ja avustusten suhteen

Suomen kannat maataloudesta kuultu EU:n elvytyksessä – Marin: "Viimeisin ehdotus mennyt oikeaan suuntaan"

Mepit näkevät EU:n elvytyksen molemmat puolet – "Riskinä on, että otetaan paljon lainaa ja sitten hämärtyy, mihin lainaa käytetään"

Lue lisää

"Biokaasulle voidaan tehdä nyt sama kuin tuulivoimalle kymmenen vuotta sitten" – Vanhanen lupaa EU:n elvytysrahaa maaseudun investointeihin

Matti Vanhanen budjetista: Ensi vuodelle ei tehdä uusia elvytyspäätöksiä

"Koska nämä Etelä-Eurooppaan myönnettävät tukipaketit loppuvat?" — MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen valittiin jatkokaudelle Tampereella

EU:n elpymisväline syventää velka-ahdinkoa