Keskusta esittää, että maksuhäiriömerkinnän tulisi poistua nykyisen jopa neljän vuoden sijaan puolen vuoden kuluttua siitä hetkestä, kun velallinen on maksanut velkansa.
Ehdotus sisältyy keskustassa parhaillaan tekeillä olevaan selvitykseen, jossa kartoitetaan keinoja ylivelkaantumisen aiheuttamien ongelmien vähentämiseen. Selvityksen tekeminen alkoi puheenjohtaja Annika Saarikon linjapuheen jälkeen. Linjapuheessaan Saarikko nosti esiin ylivelkaantumisen.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että maksuhäiriömerkinnän poistumista nopeutetaan positiivisen luottorekisterin käyttöönoton yhteydessä. Keskusta kuitenkin haluaa, että maksuhäiriömerkinnän poistumista nopeutetaan jo ensi keväänä, sillä positiivisen luottorekisterin käyttöönotto on lykkääntymässä vuoteen 2024 saakka ja Suomi on parhaillaan koronakriisin kourissa.
Positiivisella luottotietorekisterillä tarkoitetaan tietokantaa, johon luotto- ja rahoituslaitokset ilmoittaisivat myöntämiensä luottojen määrät yksilötasolla. Tietokannasta luotonantajat voisivat saada tiedot luotonhakijalla jo olevista luotoista sekä lisäksi luotonannossa tarvittavat luotonhakijan tulotiedot.
Kun positiivinen luottorekisteri saadaan käyttöön, keskusta haluaa pudottaa maksuhäiriömerkinnän voimassaoloajan yhteen kuukauteen. Nykyisin maksuhäiriömerkintä pysyy 2-4 vuotta.
Keskustan ylivelkaantumistyöryhmän puheenjohtaja, puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi kertoo, että asia koskettaa noin 10 000 sellaista ihmistä, jotka ovat jo maksaneet velkansa.
"Iso viesti, jonka haluamme antaa, on se, että ihmisille, jotka ovat joutuneet velkaongelmiin, pitää antaa mahdollisuus uuteen alkuun", Lohi sanoo.
Yksi taustasyy siinä, miksi maksuhäiriömerkinnän voimassaoloa halutaan lyhentää jo nyt, on koronavirus. Koronavirus on Lohen mukaan ollut nopea ja yllättävä shokki.
"Meillä tulee olemaan tämän johdosta varmuudella enemmän väkeä, joille tulee tämä merkintä. Kaikki ihmiset eivät ole kyenneet sopeuttamaan omaa talouttaan niin nopeasti kuin heidän tulonsa ovat tippuneet", hän sanoo.
Mikäli lakimuutos saadaan eduskunnan käsittelyyn vaikkapa ensi vuoden helmikuussa, voisi uusi laki astua voimaan ensi kesänä. Kyseessä ei Lohen mukaan ole mikään suuri lakimuutos, joten hän uskoo sen mahdollisesti rivakkaankin käsittelyyn.
"Tämä ei vaadi kalliita järjestelmämuutoksia, koska tämä on hyvin yksinkertainen muutos", Lohi tyrmää pelot lakimuutoksen mukanaan tuomista suurista kustannuksista.
Keskustan selvitykseen sisältyy myös ehdotus siitä, että perintätoimistojen toimintaa ja velallisen asemaa perintätoimiston suhteen on parannettava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli perintäyhtiö perii vanhentuneita velkoja, sille annettaisiin jonkinlainen rangaistus.
"Tässä on kysymys siitä, että velallisilla on usein paljon huonompi kyky seurata sitä, onko joku saatava vanhentunut vai ei, kuin perintätoimistoilla", ylivelkaantumistyöryhmän vetäjä sanoo.
Lohi ei halua vielä tässä vaiheessa ottaa kovin tarkasti kantaa siihen, millaisista sanktioista voisi olla kyse. Kyse voisi olla esimerkiksi perintätoimiston lupaan liittyvästä rangaistuksesta tai suorasta taloudellisesta sanktiosta.
Keskustan ylivelkaantumisselvityksen on määrä valmistua joulukuun aikana.
Lue lisää:
