Timpuri luettelee kaikki ne tarvikkeet, jotka ovat kallistuneet Iranin sodan vuoksi

Laukaalainen rakennusalan yrittäjä ja timpuri Henri Nissinen on havainnut, että rakennusmateriaalit ovat kallistuneet viime aikoina. Kuva: Petteri Kivimäki

Rakennusmateriaalit voivat kallistua tulevina kuukausina. Laukaalainen timpuri on jo nyt havainnut, että hinnat ovat nousseet.

Laukaalainen rakennusalan yrittäjä ja timpuri Henri Nissinen kertoo rakennusmateriaalien kallistuneen viime aikoina.

”Puutavaran hinta ei ole juurikaan noussut, ainakaan vielä. Mutta esimerkiksi styroksin ja teräksen hinta on jo selvästi noussut. Styroksi on reagoinut Iranin kriisiin kaikista nopeimmin, koska sen valmistamisessa käytetään öljyä”, Nissinen toteaa.

”Viemäriputkien sekä sadevesi- ja salaojaputkien hinta on niin ikään noussut, koska ne tehdään muovista. Mutta myös muissa putkissa näkyy jo kallistuminen.”

Nissinen arvioi, että omakotitalojen rakentaminen muuttuu Suomessa huomattavasti nykyistä kalliimmaksi, jos epävakaus Lähi-idässä pitkittyy ja Hormuzinsalmi pysyy kiinni.

”Jos kriisi jatkuu, energian hinta ja kuljetuskustannukset jatkavat nousuaan. Se heijastuu sitten käytännössä kaikkiin rakennusmateriaalien hintoihin.”

Mitä enemmän Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulku pitkittyy, sitä varmemmin kustannukset nousevat käytännössä kaikkialla, myös rakentamisessa. Kuva: Timo Heikkala

Nissinen myy ja toteuttaa omakotitaloja avaimet käteen -periaatteella.

”Yleensä rakennan kohteet itse alusta loppuun, mutta toisinaan myös asiakas osallistuu rakentamiseen”, laukaalainen kertoo.

Asiantuntijan arvion mukaan samanlaista piikkiä, mikä nähtiin vuosina 2021−2022, ei ole luultavasti luvassa.

Tilastokeskuksen keräämässä rakennuskustannusindeksissä näkyy selvästi rakennuskustannusten nousu. Indeksin kokonaisluku tammikuussa 2020 ennen koronapandemiaa oli 113,3 ja tämän vuoden huhtikuussa 135,5.

Nousu näkyy myös Rakennustutkimuksen indeksitalossa. Sen hinta oli 2020 yhteensä 343 045 euroa ja 2024 taas 402 175 euroa.

Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo arvioi, että jos energian hinta nousee ja pysyy korkealla, on selvää, että inflaatio kiihtyy koko taloudessa.

Markkinoilla uskotaan, että Iranin kriisi ratkeaa, eikä se kestä kovin pitkään.

”Ajatuksissa on ollut rajallinen sota. Koko yhteiskunnassa, kaikilla toimialoilla ne vaikutukset olisivat nähtävissä enemminkin kesällä tai kesän jälkeen”, Vihmo arvioi.

Öljyn hinnan arvioidaan laskevan vuoden loppupuolella.

”Kukaan ei tietenkään tiedä, mitä lopulta tulee tapahtumaan.”

On kuitenkin selvää, että mitä enemmän Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulku pitkittyy, sitä varmemmin kustannukset nousevat käytännössä kaikkialla.

Tilanne ei Vihmon mukaan ole kuitenkaan samanlainen, mitä nähtiin vuosina 2021-2022. Eroa selittää etenkin se, että silloin kustannukset nousivat rakentamisen kovan kysynnän ja toimitusketjuongelmien takia.

”Inflaation maaperä oli silloin hyvin erilainen kuin nyt.”

Tilannetta parantaa esimerkiksi se, että toimitusketjuja on muutettu, ja meillä Suomessa on ollut ennen Iranin sotaa hyvin matala inflaatio.

Rakennusmateriaalien tuotanto kuluttaa paljon energiaa eli, jos energian hinta nousee, se näkyy siis väistämättä myös niiden tuotannon kustannuksissa. Iranin kriisin vaikutukset osuvat Suomeen silti lähinnä esimerkiksi globaalin epävarmuuden, inflaation ja korkopaineiden kautta.

Vihmo arvioi, että Ukrainan jälleenrakennus ja mahdollinen rauha eivät välttämättä heijastu rakennusmateriaalien kustannuksiin julkisuudessa esitetyllä voimalla. Tätä selittää etenkin se, että jälleenrakentaminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa, ja sotatoimista huolimatta jälleenrakennus on jo nyt osittain käynnissä.

Nissinen arvioi, että omakotitalojen rakentaminen muuttuu Suomessa huomattavasti nykyistä kalliimmaksi, jos epävakaus Lähi-idässä pitkittyy ja Hormuzinsalmi pysyy kiinni. Kuva: Petteri Kivimäki