Politiikka

"Naiset vähättelevät usein osaamistaan ja sitä, uskaltavatko puhua" – Tiina Linnainmaa kertoo, kuinka luottamustehtäviin saa järjestettyä ajan ja mahdollisuuden

Kukaan ei ole kotonakaan korvaamaton, Linnainmaa muistuttaa.
Jaana Kankaanpää
Tiina Linnainmaa toimi MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohtajana 15 vuotta.

Pellervon varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa arvioi, että naiset pitävät usein itselleen rimaa liian korkealla.

”Oma havaintoni luottamustehtävistä on, että naiset usein vähättelevät osaamistaan ja sitä, uskaltavatko puhua. Ihan samalla osaamisella he kuitenkin ovat kuin miehet”, hän analysoi.

Linnainmaa on vaikuttanut Pellervon lisäksi myös ­MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohtajana, kummassakin noin 15 vuotta.

MT:n kyselyn mukaan Munakuntaa lukuun ottamatta osuustoiminnallisten elintarvike- ja metsäyhtiöiden luottamusjohdossa on naisia edelleen niukasti. Ammattijohdossa asetelma on hieman tasa-arvoisempi.

Naisten vähäisyys johtuu usein jo ehdokasasettelusta. Naiset tekevät Linnainmaan arvion mukaan itsestään ”korvaamattomia” tilalla ja kotona, mikä on sinänsä ymmärrettävää.

”Jos on kotieläintila ja lapsia, joudut järjestämään kaikille sijaiset kokouksia varten. Siitä tulee äkkiä jo ennalta olo, että ’antaa olla, menee liian vaikeaksi’. Mutta eihän aina tarvitse olla huushollin tiptop ja ostoruokaa voi tarjota silloin, kun on kokous”, hän kannustaa armollisuuteen.

Arvomaailma ja perinteet vaikuttavat luonnollisesti valinnoissa.

”Jos maatilalta nainen lähtee luottamustehtäviin, lisääntyvät kotityöt vaativat mieheltä hyvää itsetuntoa. Tarvitaan sitä, että mies kannustaa silti puolisoa lähtemään”, Tiina Linnainmaa havainnoi.

Linnainmaan perheessä kumpikin osallistuu luottamustehtäviin: Tiina osuuskunnissa ja tuottajajärjestössä, Risto Linnainmaa kunnallispolitiikassa.

Pellervon valtuuskunnan jäsen ja Pohjois-Karjalan Osuuspankin toimitusjohtaja Jaana Reimasto-­Heiskanen katsoo, että arvostusten suhteen ollaan kuitenkin murroksessa.

”Suomalainen yhteiskunta on vielä sangen nuori. Roolimallit ovat muuttumassa, ja tilanne paranee tasa-arvon näkökulmasta koko ajan. Kun ajatellaan esimerkiksi korkeakouluja, naisia on ollut jo pitkään enemmistö opiskelijoista”, hän huomauttaa.

MT:n kyselyssä eivät olleet mukana osuustoiminnalliset pankit ja vakuutusyhtiöt. Niissä tilanne on jo tasa-arvoisempi, koska naisten rooli ammattilaisina on vahva.

OP-ryhmässä on käytössä tasa-arvon seuraamiseen kansainvälinen, hyvän hallinnon corporate governance -koodisto.

”Tavoitteena on, että hallintorakenne edustaa mahdollisimman hyvin jäsenkuntaa ja löytyy pätevimmät ja sopivimmat ihmiset eri tehtäviin”, Reimasto-Heiskanen valottaa.

Esimerkiksi alueellisessa Pohjois-Karjalan Osuuspankissa hallituksessa on naisia enemmän kuin miehiä ja hallintoneuvostossa jakauma on kutakuinkin tasan. Myös neljän hengen johtoryhmässä jakauma on tasan.

”On tärkeää, että molemmat sukupuolet ja myös eri-ikäiset tulevat edustetuiksi. Mutta ehdottomasti pätevyys pitää olla se asia, jolla valintoja viime kädessä arvotetaan”, Reimasto-Heiskanen muistuttaa.

Hän ei koe itse sukupuolen olleen missään työuransa vaiheessa määrittävä tekijä. Se, mitä kuitenkin on vaadittu, on sitoutuminen.

”Johtotehtävät ovat kokonaisvaltaisia ja vaativat vahvan tahdon kehittää itseään koko ajan. Työn merkitys omassa elämässä on aika suuri”, hän summaa.

Yrityselämässä ja myös niiden hallinnossa tarvitaan erilaista osaamista: niin asioiden, ihmisten kuin vielä erikseen yksilöiden erilaisen osaamisen johtamista.

”Se, onko nainen tai mies johtajana, johtuu yksilöiden välisistä eroista, ei sukupuolesta. Kaikkia eri johtamisen lajeja tarvitaan”, Reimasto-Heiskanen muistuttaa.

Kun mukana on naisia ja miehiä sekä eri-ikäisiä ihmisiä, hyötynä on näkökulman ja ajattelun monipuolistuminen.

”Jos hallitus on hyvin samanmielinen, on vaara, että toiminta kärsii”, painottaa Tiina Linnainmaa.

Tiina Linnainmaa suosittaa nimitystoimikunnan mallia tilanteisiin, jossa haetaan uusia jäseniä luottamustehtäviin. Hän tunnistaa Reimasto-Heiskasen havainnot finanssimaailman myönteisesti tasa-arvokehityksestä, sillä hän vaikuttaa myös LähiTapiolan hallintoneuvoston puheenjohtajana Pirkanmaalla.

”Samalla kun pohditaan tarvittavien jäsenten profiilia, tulee myös pohdittua, miltä hallitus näyttää ulospäin. Tasa-arvokysymykset tulevat ylipäätään paremmin huomioitua.”

Esimerkiksi Pirkanmaan LähiTapiolan hallituksen kahdeksasta jäsenestä tasan puolet on naisia, joskaan hallintoneuvostossa tilanne ei ole ihan niin hyvä.

Linnainmaa arvioi, että etenkään tuottajaosuuskunnissa ei ehkä vielä ole mietitty johtamista tässä mielessä kokonaisuutena. Herkästi tärkeimmäksi valinnoissa nousee eri alueiden edustus, mutta luottamuselimen jäsenten monipuolisuus niin sukupuolten kuin iän suhteen jää vähemmän merkittäväksi.

Metsäyrityksissä tilanteeseen on sen sijaan herätty.

”Metsänhoitoyhdistysten vaaleissa on naisia haettu ehdokkaiksi aktiivisesti, vaikkei se ole ollut välttämättä helppoa”, Linnainmaa toteaa.

Lue lisää

Laboratoriossa valmistettava keinomaito huolestuttaa maidontuottajia

Naisjohtajien määrässä Suomi on parhaimmillaan keskikastia – edellä muun muassa Kazakstan, Indonesia ja Jamaika

Valtuuskunnan ensimmäisestä varapuheenjohtajasta tiukka vaali — Tero Lahti Keski-Suomesta selviytyi voittajaksi

Tiina Linnainmaa EU:n osuuskuntajärjestön Cogecan varapuheenjohtajaksi