Politiikka

5G kattaa vasta kaksi prosenttia Suomen pinta-alasta – Katso kartoista, missä 5G-verkko on ja miten valokuituverkkoa on rakennettu

Tiedonsiirron tarpeita isojen keskusten välissä pyritään paikkaamaan valokuidun avulla. Niitä rakentavat pääasiassa seutuverkkoyhtiöt.
Sakari Volanen/Elisa
Monien tukiasemamastojen tekniikkaa päivitetään lähivuosina, kun mobiilioperaattorit rakentavat 5G-verkkoa. Operaattorit rakentavat valokuitua maaseudulle, mutta iso osa siitä on mastojen välillä. Vuoden 2020 lopussa 5G-tukiasemia oli Suomessa noin 3 000.

Jos joku kehityksen käyrä Suomessa osoittaa yläviistoon, niin se on matkapuhelimien mobiilidatan käyttö. Tiedonsiirron määrä on kaksinkertaistunut muutaman vuoden välein.

”Datan käyttö on tasolla, jossa muut maat tulevat kaukana perässä Etelä-Koreaa ja muutamaa pientä Afrikan maata lukuun ottamatta”, sanoo verkoista vastaava johtaja Sami Siiki Telialta.

”Datan määrä on kasvanut niin suureksi, että 4G-verkon kapasiteetti ei enää riitä. Eikä muutosta ole näkyvissä”, arvioi puolestaan DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Siksi Suomessa rakennetaan parhaillaan nopeampaa 5G-verkkoa. Sen piirissä asuu jo lähes kaksi miljoona suomalaista, vaikka verkkoa on rakennettu vasta pari vuotta.

Samaan aikaan rakennetaan myös kiinteitä valokuituverkkoja. Niitä tarvitaan kotitalouksiin, joihin nopea mobiili ei yllä tai käyttäjä tarvitsee vakaan yhteyden. Traficomin mukaan noin miljoonaan kotitalouteen tulee tällä hetkellä valokuitu.

Kädenvääntöä siitä, kumpaan tekniikkaan pitäisi keskittyä, on käyty pitkään. Vastaus kysymykseen on tylsä: Molempia tarvitaan, sillä kumpikaan ei yllä kaikkialle.

Oikea kysymys onkin, millainen verkko minnekin tulee. MT kysyi asiaa 5G-verkkoja rakentavilta teleoperaattoreilta ja selvitti, miten valokuidun rakentaminen Suomessa etenee.

Esiin nousi kaksi selkeää johtopäätöstä. Ensinnäkin mobiilioperaattorit keskittyvät langattomaan verkkoon. Ne jättävät suosiolla EU-tuella rakennettavan maaseudun valokuituverkon paikallisille verkkoyhtiöille.

Operaattorit rakentavat kyllä valokuitua mutta käytännössä siellä, missä taloja on tiheässä.

”Kuitua rakennetaan kaupunkeihin ja uusille pientaloalueille, missä kustannukset ovat kohtuulliset. Vanhoille pientaloalueille aika harvoin rakennetaan. Mitä enemmän mennään harvaan asutulle maaseudulle, sitä enemmän palvelu toteutetaan 4G:llä ja myöhemmin 5G:llä”, Väisänen kertoo.

DNA ei osallistu tukihankkeisiin lainkaan. Elisa on ollut mukana, mutta ei laajasti.

Telia ei itse osallistu tukihankkeisiin. Sen sijaan huhtikuun alusta toimintansa aloittava Valokuitunen Oy saattaa niin tehdä. Se on CapMan Infran ja Telian yhteisyritys, jonka keskittyy rakentamaan valokuituyhteyksiä omakotialueille esikaupunkeihin ja taajamiin. Itse verkkopalveluja yritys ei tarjoa.

Valokuitunen selvittää kotitalouksien kiinnostusta Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.

Juuri päätetty EU-elvytyksestä tulossa oleva 50 miljoonan tuki myönnetään alueille, joihin kaupallinen verkko ei yllä. Siksi se menee pääasiassa paikallisille valokuituoperaattoreille.

Paikallisverkkojen yhdistyksen puheenjohtaja Pauli Pullisen mukaan mobiilioperaattorit seuraavat tarkasti valokuitua rakentavia tahoja. ”Kun joku alkaa suunnitella paikallista valokuitua, operaattorit hyökkäävät markkinoimaan mokkuloita. Sitä tapahtuu jatkuvasti”, Suomen Seutuverkkojen Pullinen sanoo. Seutuverkoissa on noin 50 jäsentä.

Toinen huomio on, että maaseudulla jäädään jälkeen kaupunkien huippunopeudesta. EU:n ja Suomen tavoitteeseen tuhannen megan eli gigan yhteyksiin ei suuressa osassa Suomea päästä.

Näin on arvioitu aiemminkin, mutta nyt käsitys on varmistumassa. Gigaan päästään koko maassa vain valokuidun avulla, ja se on liian kallista. Kokonaishinnasta on eri arvioita, mutta kaikki liikkuvat miljardeissa euroissa.

Yksi laskelma on peräisin Suomen Seutuverkoilta. Jos liittymiä tarvitaan 400 000 ja kustannus on keskimäärin 5 900 euroa, päädytään summaan 2,36 miljardia euroa.

Siihen verrattuna nykytukisummat ovat vaatimattomia. EU:n elvytysrahaa on tulossa 50 miljoonaa. Jos tuen osuus hankkeesta on 60 prosenttia, verkkoa rakennettaisiin reilulla 80 miljoonalla eurolla. Lisäksi tälle vuodelle tukirahaa valokuituun on 16 miljoonaa euroa.

Aivan mitätön summa ei ole, sillä kymmenen vuoden aikana noin 70 miljoonan euron tuella on rakennettu jo melkein 100 000 liittymää.

Ruotsissa asiaa on laskettu, ja koko maan valokuituverkottaminen maksaisi 2,77 miljardia euroa.

Vertailukohdan saa myös operaattoreiden investoinneista 5G-verkkoon. Se on noin puoli miljardia euroa vuodessa.

Jukka Pasonen

Iso osa Suomea jäänee siis mobiiliverkon varaan. Nykytarpeisiin nähden nopea, suurin piirtein nykyisen 4G-verkon kattava mobiiliverkko saadaan kuitenkin maaseudullekin. Tosin se rakentuu hitaammin kuin kaupungeissa.

Elisan verkon rakentamisen osaston päällikkö Niklas Granholm arvioi, että kattavan mobiiliverkon nopeus on lopulta 100–150 megabitin välillä.

Mainosten mukaista 5G-verkkoa ei maaseudulle tule. Kaistan joutuu edelleen jakamaan muiden käyttäjien kanssa.

Operaattorit esittävät 5G-verkon kattavuuden mielellään ihmisten määränä, noin kaksi miljoonaa siis. Vähemmälle huomiolle jää, että verkko kattaa vasta kaksi prosenttia Suomen pinta-alasta.

Operaattorit myös mielellään mainostavat paikkakuntien liittämistä 5G-verkkoon. Esimerkiksi maaliskuussa Elisa avasi 5G:n Ylivieskassa, Kauhavalla ja Kurikassa.

Traficomin karttaa katsomalla paljastuu, että verkko kattaa lähinnä vain keskustaajaman omakotialueineen. Sama on tilanne myös isoissa kaupungeissa. Kaupungeilla on nykyään suuria maaseutualueita, ja niillä ei 5G laula.

Telian Siiki arvioi, että kolmen vuoden kuluessa 5G kattaa Suomen osapuilleen Oulusta Mikkelin kautta Imatralle.

4G kattaa parhaiten koko maan vielä pitkään. ”On vähän asioita, mitä ei pystyisi 4G:llä tekemään. Ei sillä jää lähtökohtaisesti mikään asia hoitamatta”, Siiki muistuttaa.

Telia on selvittänyt esimerkiksi navettojen lypsyrobottien ja kameravalvontojen yhteystarpeita. ”Automaatiota pystytään hoitamaan 4G:lläkin, sillä verkon tueksi on erilaista tekniikkaa.”

Jukka Pasonen

Kartoista huomaa suuria alueita, jotka ovat sekä 5G:n että valokuidun ulkopuolella. Keskellä sellaista on esimerkiksi itäisellä Uudellamaalla Askolan Korttian kyllä, jonka asukasyhdistys on kyllästynyt odottamaan.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Pihlaja muistuttaa, että 4G on periaatteessa hyvä. Korona-aika on todistanut, kuinka hitaaksi se muuttuu 40 talouden kylässäkin, kun useissa kodeissa tehdään etätöitä tai käydään koulua yhtä aikaa.

Kartalla ei tällä hetkellä näy yhtään suunnitteilla olevaa valokuituhanketta. Syy on siinä, että uusi tuki on käytössä tänä vuonna ja hankkeita vasta valitaan.

DNA:n Väisänen nostaa esiin myös kehityksen nopeuteen merkittävästi vaikuttavan seikan: Kaikki eivät halua maksaa nopeasta liittymästä. Ilmaiseksi valokuitua ei saa, vaikka sitä kuinka tuettaisiin.

Esimerkiksi DNA:lla valokuitu kaupunkien pientaloalueella maksaa tyypillisesti noin 2 000 euroa. ”Meidän kokemus on, että edes niissä läheskään kaikki kotitaloudet eivät ole valmiita maksamaan sitä, vaan katsovat mobiilipalvelujen riittävän”, Väisänen sanoo.

Sama havainto on Telialla.

Lopulta 5G:n ja valokuidun rakentajien välillä on kaksi isoa eroa. 5G:tä rakentavat operaattorit eivät tee yhtään mastoa, ellei se ole kannattavaa. Valokuituverkkoa sen sijaan rakennetaan paikallisesti hieman vähemmän kapitalistisin periaattein.

Esimerkiksi osuuskuntina toimivat kuituverkkoyhtiöt jättävät kiinteistöille mahdollisuuden liittyä verkkoon myöhemminkin.

Toiseksi 5G-verkon käyttöikä on huomattavasti valokuitua lyhyempi. ”Tyypillisesti noin kymmenen vuoden välein tulee uusi teknologia, joka valtaa alan, ja se edellyttää joka tapauksessa verkon modernisoinnin”, Väisänen sanoo.

Tästä syystä Telialla puhutaankin radioverkkojen rakentamisesta. Ne sisältävät niin uuden 5G:n, 4G:n modernisoinnin kuin muut verkkoteknologiat. Valokuitua Telia myy lähinnä yritysten käyttöön.

Suhdetta painotuksille mobiilin ja kuituteknologian välillä on Siikin mukaan vaikea sanoa. ”Mobiiliin ja radioverkkoon panostetaan kyllä enemmän kuin valokuituun tällä hetkellä.”

Valokuitu sen sijaan kestää vuosikymmeniä. Sen tiedonsiirron kapasiteettia voi nostaa tarpeen mukaan.

Joka tapauksessa Seutuverkkojen Pullisen mielestä huippunopea nettiyhteys kuuluu kaikille. ”Mutta kyllä siinä tämä vuosikymmen vielä menee.”

Lue myös:

Kyläyhdistys haluaisi rakentaa Askolassa 5G-mastoon tukiaseman – "Hyvät yhteydet ovat välttämättömyys etätyössä ja muutenkin. Ne toisivat ehkä myös uusia asukkaita"

Kommentti: Tiedonsiirtosatelliiteille tarve pohjolassa

Katso oman kuntasi tilanne: Kymmenissä kunnissa kiinteät ja nopeat verkkoyhteydet ovat lähes olemattomat

Suomessa EU:n huonoimmat maaseudun nopeat laajakaistat – kuilu kaupunkeihin voi kasvaa entisestään

Venäjä varannut osan taajuudesta – Iso siivu Suomea jää ilman nopeinta 5G-verkkoa

Jukka Pasonen
Lue lisää

5G yhteys on maalla niin hatara, että joudun lähtemään sen perässä ongelle

Kyläyhdistys haluaisi rakentaa Askolassa 5G-mastoon tukiaseman – "Hyvät yhteydet ovat välttämättömyys etätyössä ja muutenkin. Ne toisivat ehkä myös uusia asukkaita"

Kommentti: Tiedonsiirtosatelliiteille tarve pohjolassa

Maaseutuyrittäjyyden digiloikka mahdollista nyt