Politiikka

Venäjä varannut osan taajuudesta – Iso siivu Suomea jää ilman nopeinta 5G-verkkoa

Rajoitusalueen sisään jäävät esimerkiksi Lappeenranta, Imatra, Lieksa, Hamina, Kuusamo, Ilomantsi ja Joensuu.
Jukka Pasonen

Nopeinta 5G-mobiiliverkkoa ei voi rakentaa Venäjän rajan tuntumaan lainkaan. Syynä on se, että nopeiden verkkojen taajuuksista osa on käytössä Venäjällä satelliittiviestinnässä ja Suomen 5G voisi häiritä niitä.

Kovimman rajoituksen alue on 30 kilometriä leveä Venäjän rajaan rajoittuva kaistale, jonne verkkoa ei voi rakentaa lainkaan. Siitä 60 kilometriin saakka 5G-verkon teho voi olla korkeintaan puolet normaalista tehosta.

Suomen ja Venäjän raja on 1 300 kilometriä pitkä.

Rajoitusalueen sisään jäävät esimerkiksi Lappeenranta, Imatra, Lieksa, Hamina, Kuusamo, Ilomantsi ja Joensuu.

"Sopimukset asettavat operaattoreille rajoitteita, jotka ne joutuvat verkon rakentamisessa ottamaan huomioon", Traficomin erityisasiantuntija Tom Wikström sanoo.

Kyse on 3,4–3,8 gigahertsin taajuusalueesta, jolle Suomessa rakennetaan 5G-verkkoa.

Venäjä on käyttänyt taajuutta satelliittien ja vastaanottimien välillä jo vuosikymmeniä.

Myös Suomi käytti taajuutta samaan ennen, mutta nyt käyttötarkoitusta halutaan muuttaa mobiiliverkkoihin, samoin haluaa EU. Venäjä puolestaan ei halua muuttaa.

"Nämä käyttötarkoitukset eivät ole kovin yhteensopivia. Me halutaan tehostaa käyttöä, mutta Venäjä ei tällä hetkellä näe tarvetta muutokselle."

Osasta taajuusaluetta on sopimus Venäjän kanssa. Se saatiin sovittua koska silloin tekniikat olivat nykymobiiliverkkoa yhteensopivampia.

"3,4–3,6 taajuudesta on sopimus, jota on pyritty jo useamman vuoden ajan päivittämään, mutta Venäjä ei ole sitä halunnut tehdä."

Olemassa olevaa sopimusta voidaan kuitenkin soveltaa 5G-verkoille.

"Sen puitteissa voidaan toimia, mutta siinä on tietyt tehotiheysrajat määritelty rajalle. Se asettaa rajoituksia verkon käytölle", Wikström sanoo.

Neuvottelut taajuuksien käyttöehtojen muutoksesta raja-alueella ovat käynnissä Venäjän kanssa.

Sama ongelma koskee muitakin EU-maita, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Yhteisiä EU-neuvotteluja ei kuitenkaan käydä.

"Venäjän vastaisesta rajasta tekee haastavan, että siellä taajuuksien käyttö usein poikkeaa siitä, mitä EU:ssa halutaan tehdä", Wikström sanoo.

Esimerkiksi Norja käyttää näitä taajuuksia myös mobiiliverkkoihin.

Radiotaajuuksien käytöstä päättää YK:n alainen Kansainvälinen televiestintäliitto ITU.

"Se säätele koko radiotaajuuksien käyttöä ja asioita arvioidaan neljän vuoden välein. Suomi yrittää vaikuttaa, että käyttötarkoitus muuttuisi. Mutta siellä on erilaisia intressejä. Monet satelliittioperaattorit näkevät sen tärkeäksi taajuudeksi", Wikström sanoo.

Seuraavan maailman radiokonferenssin pitäisi olla vuonna 2023.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle (sd.) on tehty asiasta kaksi kirjallista kysymystä.

Kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) haluaa tietää, missä itärajan pinnassa 5G on käytössä.

"Tähän olisi syytä saada vastaus ja kartta, sillä kuluttajille myydään täyttä häkää liittymiä. Jos vuosikausiin ei pystytä rakentamaan kunnon nopea 5G maaseudulle, niin kannattaisiko sittenkin vetää valokuitua", Lappeenrantalainen Kopra kysyy.

Kansanedustaja Ari Torniainen (kesk.) puolestaan kysyy, minkälainen 5G voidaan rakentaa ja milloin se on toteutettavissa.

"Mikä on taajuus, millä 5G pystytään tekemään ja mitä se kattaa?"

Lue myös:

EU lisää kunnianhimoa kiinteän laajakaistan tukemiseen – Jatkossa 200 megabitin minimivaatimus

Suomessa EU:n huonoimmat maaseudun nopeat laajakaistat – kuilu kaupunkeihin voi kasvaa entisestään

Katso oman kuntasi tilanne: Kymmenissä kunnissa kiinteät ja nopeat verkkoyhteydet ovat lähes olemattomat

Lue lisää

Elisan Veli-Matti Mattila: Verkkoyhteydet ovat erinomaiset myös syrjäseudulla

Elisan datayhteyksissä merkittäviä häiriöitä

Tietoverkoista tarvitaan nyt oikeita päätöksiä

5G-verkko on DNA:n vastaus kasvavaan tietoliikenteeseen maaseudulla