Politiikka

Katso oman kuntasi tilanne: Kymmenissä kunnissa kiinteät ja nopeat verkkoyhteydet ovat lähes olemattomat

Maaseudulle rakennetaan lähtökohtaisesti kaupunkeja hitaampi 5G-verkko.
Jarkko Sirkia

Monessa Suomen kunnassa nopean ja kiinteän laajakaistan saatavuus on heikko, kertoo Traficomin seuranta.

Vaihtelu kuntien välillä on suurta. Joissain kunnissa nopea sadan megabitin kiinteä yhteys on tarjolla käytännössä kaikille, osassa taas ei juuri kenellekään.

Suomen 309 kunnasta 33:ssa kiinteä sadan megabitin yhteys on tarjolla alle kymmenelle prosentille kotitalouksista. Suurin osa tällaisista kunnista on maaseudulla.

Suurien kaupunkien ympärillä olevissa kunnissa on usein hyvä saatavuus, mutta seuraavassa, ulommassa kehässä se laskee. Näin on esimerkiksi Oulun ja Kuopion seudulla.

Toisaalta useassa pinta-alaltaan isossa ja harvaan asutussa kunnassa voi laajakaistan saatavuus olla lähes sata prosenttia. Näin on esimerkiksi Pudasjärvellä ja Rautavaaralla.

Myös etelässä on kuntia lähes vailla kiinteää laajakaistaa. Sellaisia ovat Uudenmaan Pukkila ja Askola.

Sadan megabitin yhteys on EU:n tavoitteen mukainen. Sanna Marinin (sd.) hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut tavoitteeseen.

MT kertoi, että Suomessa on EU-maiden heikoin maaseudun nopean laajakaistan saatavuus.

Suuressa osassa Suomea on saatavilla kattava langaton verkko. Näin on monessa sellaisessa kunnassa, jossa kiinteän verkon tarjonta on heikko.

Operaattoreiden etujärjestö Ficom korostaa, että valokuitu ja mobiiliverkko eivät ole toisiaan poissulkevia.

”Molempia tarvitaan. Teknologia, jolla yhteydet rakennetaan, on voitava valita järkiperäisesti kysynnän ja kustannusten perusteella”, Ficomin toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.

Nyt maaseudun langattomat yhteydet ovat 4G-verkon varassa. Tulevaisuudessa siirrytään nopeampaan 5G-verkkoon.

Sen saatavuudessa on merkittäviä eroja kaupunkien ja maaseudun välillä jo nyt, sillä rakentaminen on aloitettu kaupungeista.

Maaseudulle rakennetaan aluksi 4G:tä muistuttavaa yhteyttä, jossa kaista jaetaan käyttäjien kesken.

Kun 5G myöhemmin rakennetaan myös maaseudulle, siitä tulee lähtökohtaisesti kaupunkeja hitaampi.

Taustalla ovat tekniikan rajoitteet. Yli tuhannen megabitin sekuntinopeuteen yltävä 5G toimii 3,5 gigahertsin (GHz) taajuudella. Sen ongelma on lyhyt kantama. Laaja kattavuus vaatii hyvin tiheän verkoston tukiasemia.

Maantieteellisesti kattavamman verkon saa eri taajuudella (700 megahertsiä, MHz). Sen ongelma puolestaan on alempi nopeus.

Traficomin raportti tiivistää vuoden 2025 tulevaisuuden näin: ”Tiiviisti asuttujen taajamien ulkopuolella lataus­nopeuksien voidaan arvioida olevan 200–300 megabitin suuruusluokkaa. Kaupunkien keskustaajamissa ja suuremmissa seututaajamissa yli yhden gigan eli 1 000 megabitin lataus­nopeudet ovat mahdollisia ja todennäköisiä.”

Langattomissa 700 MHz:n verkoissa jää saavuttamatta kehityksen seuraava pykälä, joka on myös EU:n tulevaisuuden tavoite: yhteyden nostaminen tuhanteen megabittiin sekunnissa.

Siihen pystytään maaseudulla ainoastaan valokuidulla.

Vakka-Suomen Puhelimen mukaan etätyöloikka on lisännyt nopeiden yhteyksien kysyntää.

Lue myös:

Suomessa EU:n huonoimmat maaseudun nopeat laajakaistat – kuilu kaupunkeihin voi kasvaa entisestään

Laki laajakaistarakentamisen tuesta astuu voimaan vuoden alussa

"Valokuituverkkojen rakentamiseen vauhtia EU:n elvytysrahalla" – Suomen Seutuverkot esittää "Kuitu kotiin koko Suomi 2021–2030" -ohjelmaa

Miten paljon verkon nopeutta tarvitaan?

Yhdestä mobiililiittymästä ladattiin dataa lähes 30 gigatavua kuukaudessa vuonna 2019, Traficom kertoo.Liittymien keskimääräinen latausnopeus oli 49 mega- bittiä sekunnissa viime elokuussa. Lähetysnopeus oli 14 megabittiä sekunnissa.Esimerkkejä: Video 4K-tekniikalla tarvitsee siirtonopeutta 20–25 megabittiä sekunnissa. 4K on uusissa televisioissa yleistynyt teräväpiirto- tekniikka.Ryhmävideopuhelu näytön jaolla tarvitsee 8 megaa latausnopeutta ja 0,5 megaa lähetysnopeutta.Lypsyrobotti vaatii pysyvän ja vakaan verkkoyhteyden.

Lue lisää

Teleyritykset: Valokuidulle on paljon enemmän tarjontaa kuin kysyntää

Suomi ei ole laajakaistojen takapajula

5G-verkko on DNA:n vastaus kasvavaan tietoliikenteeseen maaseudulla

Kiinteä laajakaistaverkko säilyttää ja luo yrittäjyyttä