Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Politiikka

Arvio: EU:n ympäristötavoitteet kurittavat unionin maataloustuotantoa ja vientiä – "Meidän on lisättävä kestävyyttä, halusimme tai emme"

EU haluaa olla malliesimerkki kestävässä ruuantuotannossa. Tuottajien pelkona on, että heidän kilpailukykynsä laskee.
Kari Salonen
Ympäristötavoitteet vaikuttavat EU:n kauppaan. Helsingin Myllyn Risto Hakkarainen valmistelee Irlantiin lähtevää lavaa.

"YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa, ellei ruokajärjestelmää saada kestävälle pohjalle". Näin siteeraa Suomen ministeriöiden ruokadialogista vastaava johtaja Jyri Ollila maa- ja metsätalousministeriöstä YK:n pääsihteeriä Antonio Guterresia.

Tulevaisuuden ruokajärjestelmällä pitää muun muassa poistaa aliravitsemusta, parantaa elintarviketurvallisuutta ja puhtaan veden saantia, hidastaa biodiversiteetin köyhtymistä sekä vähentää ruokahävikkiä ja ruokaketjun tuloeroja. Mukaan tarvitaan valtioita, julkisia toimijoita sekä yksityistä sektoria.

"Nämä ovat hirvittävän isoja ja konflikteja aiheuttavia asioita. Kun asia nostetaan syksyllä valtion päämiesten kokouksessa esiin, päättäjät huomaavat, että meidän on luovuttava huonoista käytännöistä ruokaketjussa ja tartuttava uusiin. Se tulee viimeistään pakosta, kun kriisit painavat päälle; esimerkiksi korona on ruokajärjestelmän pettämisestä syntynyt ongelma. Päätöksiä pitää tehdä ennen kuin syntyy muita massamittaisia ongelmia, kuten muuttoliike- tai ympäristökatastrofeja", Ollila kertoo.

Syksyllä New Yorkissa järjestettävän YK:n ruokahuippukokouksen tavoitteena on se, että maat löytäisivät yhteiset keinot kestävän ruokajärjestelmän kehittämiseksi, kuten ruokahävikin vähentämiseen tai kestävien ruokailutottumusten edistämiseen. Myös Suomi on mukana tuomassa omia hyviä ruokakäytäntöjään – esimerkiksi kouluruokailua tai ruuan huoltovarmuutta – mukaan keskusteluun.

"Polttavin asia, joka säteilee kaikkeen, on se, että meillä on miljardi aliravittua ihmistä. Toinen ongelma on ylipaino: yhä enemmän ihmisiä syö ohjeistuksista välittämättä huonosti. Suomessa terveystietoisuus on korkealla, mutta monessa muussa maassa näin ei ole", Ollila mainitsee.

EU:n vastaus ruokajärjestelmän murrokseen on Pellolta pöytään -strategia. Ruuantuotannon suunnanmuutos vaatii järeitä toimia, ja EU on halunnut olla suunnannäyttäjä.

Lannoitteiden käyttöä tulee vähentää viidenneksellä ja kasvinsuojeluaineiden käyttö tiputtaa puoleen nykytasosta. Luomutuotannon pinta-aloja pitää kasvattaa EU:n kaikesta viljelyalasta 25 prosenttiin ja tuotantoeläinten antibioottien myynnin laskea unionissa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi biologisten torjunta-aineiden määrää markkinoilla kasvatetaan, eläinten hyvinvointia tehostetaan, riippuvuutta tuontisoijasta pienennetään ja unionin proteiinintuotantoa lisätään, Euroopan komission suunnitelmat linjaavat.

"Pellolta pöytään -strategia uudistaa reippaasti maatalouspolitiikan järjestelmää ja tukien kohdennusta niin että se paremmin tukee myös ravitsemus- ja ympäristötavoitteita", Ollila sanoo.

"Suomen pitääkin olla etunojassa, että olemme aktiivisia ja aloitteellisia sektoriemme tutkimushankkeiden suhteen."

Uudet entistä tiukemmat säännökset muokkaavat myös kauppapolitiikkaa. Kysymys kuuluu, kuinka EU:n ja sen ulkopuolisten maiden standardit eläinten hyvinvoinnille tai ilmasto- ja ympäristötoimille saadaan jatkossa sopimaan kauppaneuvotteluissa yhteen.

"Meidän on pidettävä huolta siitä, että Pellolta pöytään -strategian soveltaminen ei johda kauppasotiin, ja että se perustuu Maailman kauppajärjestön WTO-sääntöihin", komissiosta kerrotaan MT:lle.

EU:n tuottajia edustavan Copa-Cogecan mielestä maataloustuotannon tuotantostandardien tulisi olla ainakin suurilta linjoilta EU:n ja kolmansien maiden välillä yhteisiä.

"Sitä, mitä me vaadimme EU:lta, samaa pitää vaatia myös kauppakumppaneilta. Meillä ei ole mitään sitä vastaan, että EU toimii lipunkantajana ilmasto- ja ympäristöasioissa, mutta pitää olla selvät pelisäännöt siitä, mitä voimme vaatia kansainväliseltä kaupalta", pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo.

Pellolta pöytään -strategian tavoitteet kutistaisivat EU:n maataloustuotantoa 12 prosentilla sekä nostaisivat EU:n elintarvikkeiden hintoja 17 prosenttia. Lisäksi EU:n vienti kolmansiin maihin laskisi viidenneksellä, Yhdysvaltojen maatalousministeriön USDA:n rankka arvio sanoo.

"USDA:n sanoma EU:lle on, että 'ammutte itseänne jalkaan'. Näin voikin tapahtua, mutta meidän on lisättävä kestävyyttä, halusimme tai emme."

Pesonen muistuttaa, että vaatimuksiin pääseminen eroaa vahvasti eri EU-maiden välillä. "On eri asia, jos mietimme Suomessa, että miten antibioottien käyttöä vähennetään kuin vaikka Etelä-Euroopassa. Me käytämme niitä jo muutenkin vähän, ja jos pitää vähentää vielä matalasta tilanteesta – kuinka saavutamme viimeiset prosentit?"

Yhtenä EU:n merkittävänä tavoitteena on kasvisruokavalioiden lisääminen. Muutoksia aiotaan tehdä muun muassa EU:n menekinedistämispolitiikkaan, josta noin puolet on perinteisesti suuntautunut eläinperäisten tuotteiden tukemiseen. Alustavien huhujen mukaan eläinperäisten vientituotteiden tukeminen laitettaisiin pannaan.

Pesonen on huolissaan komission käyttämästä, aatteellisesta tutkimustiedosta ruokamurrokseen liittyviä päätöksiä tehdessä. "Komissio siteeraa tutkimuksissaan usein yksityisrahoitteista Eat-Lancet-komissiota, vaikka organisaation taustalla on kyseenalaisia motiiveja."

Eat-startupin kokoaman huippututkijoiden ryhmän ja lääketieteellisen Lancet-julkaisun yhteinen komissio on mukana myös YK:n ruokakonferenssissa.

"Eat-Lancet on todennut, että eläintuotanto pitäisi lopettaa. Meidän roolimme on tukea tieteellistä tutkimusta ja sen monipuolisuutta", Pesonen mainitsee.

"Pitää olla olemassa logiikka, jos sanotaan että punaisen lihan kulutusta on vähennettävä ja tuotantoa kehitettävä kestävämpään suuntaan. Jos samaan aikaan komissio avaa markkinoita Mercosur-maista tulevalle naudanlihalle ja sen kulutus jatkuu, vaikutus otetaan eurooppalaisten tuottajien pussista."

MT:n kanssa keskustellut komission virkamies kutsuu Mercosur-sopimusta yhdeksi historian kestävimmistä. "Sen sisältämät maininnat Pariisin sopimuksesta tekevät siitä kunnianhimoisen. Se asettaa painetta kaupan osapuolille saada tuotannosta entistä kestävämpää."

Lue myös:

Ruokatutkimuksen professori epäilee punaisen lihan vaaroja korostavia tutkimuksia – "Velvollisuuteni on tuoda keskusteluun myös toista näkökulmaa"

Lue lisää

WWF pitää komission esityksiä monimuotoisuudesta ja ruuantuotannon kestävyydestä "käänteentekevinä" – "helpottaa lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumista"

Green Deal uudistaa myös EU:n ruokajärjestelmän

Realismia maatalouden uusille sääntelyhankkeille

”Olen huomannut, miten populistista keskustelua Suomessa käydään ja siinä erityisesti naudat ovat suurin pahis" – kotieläinlobbarin arki eletään Valtimolla ja Brysselissä